6. helmikuuta vietettiin saamelaisten kansallispäivää. Päivä juontaa juurensa vuoteen 1917, jolloin Norjassa pidettiin ensimmäinen pohjoismainen saamelaiskokous. Tampereella liput eivät liehuneet päivän kunniaksi. Twitterissä kaupunki vastasi asiaa koskevaan kysymykseen, että Tampere liputtaa vain sisäministeriön suosittelemina liputuspäivinä. En pidä vastausta kovin riittävänä.
Suomalainen liputuskulttuuri on erittäin vapaa, eikä mikään estä meitä muistamasta Euroopan ainoaa alkuperäiskansaa heidän kansallispäivänään. Virallisten ja vakiintuneiden liputuspäivien
ohella kukin taho saa liputtaa silloin, kun kokee sen tarpeelliseksi. Saamelaisalueen ulkopuolisista kunnista ainakin Oulu ja Helsinki liputtavat saamelaisten kansallispäivänä.
Lisäksi syytä liputtamiseen olisi myös romanien kansallispäivänä. Romanien kansallispäivää vietetään 8. huhtikuuta, joka juontaa juurensa vuonna 1971 Lontoossa järjestettyyn ensimmäiseen
kansainväliseen romanikonferenssiin. Ainakin Oulu ja Helsinki liputtavat myös romanien kansallispäivänä.
Kumpainenkin vähemmistö on Suomessa sorretussa asemassa, eikä näiden vähemmistöjen kulttuuri ja tavat ole lainkaan turhan tuttuja valtaväestölle. Peruskoulusta voi valmistua ongelmitta
tietämättä juuri mitään näistä kansoista ja heidän kulttuurista ja historiastaan, eikä niitä tällä hetkellä opi tuntemaan perehtymättä asiaan omatoimisesti ja hyvin aktiivisesti. Liputtamalla heidän
kansallispäivinään voisimme näyttää solidaarisuutta näille kansoille sekä muistuttaa valtaväestöä näiden kansojen olemassaolosta ja kulttuurista.
Kysyn:
Mikä taho millä perustein on tehnyt linjauksen siitä, että Tampereen kaupunki liputtaa vain sisäministeriön suosittelemina liputuspäivinä?
Millaisin keinoin Tampereella aiotaan jatkossa edistää saamelais- ja romanikulttuurien tunnettuutta?
Millä keinoin Tampere tukee saamelais- ja romanikulttuurien elinvoimaisuutta?
Apulaispormestari Johanna Loukaskorven vastaus Noora Tapion kyselyyn:
Mikä taho millä perustein on tehnyt linjauksen siitä, että Tampereen kaupunki liputtaa vain sisäministeriön suosittelemina liputuspäivinä?
Tampereen kaupungin kiinteistöjen ja laitosten liputtamisesta on annettu konsernimääräys 13.11.2013, TRE:7998/00.01.01/2013. Kaupungin kiinteistöt ja laitokset liputtavat virallisina liputuspäivinä, vakiintuneina eli yleisinä liputuspäivinä ja pormestarin erikseen määrääminä liputuspäivinä.
Viralliset liputuspäivät on säädetty asetuksessa liputuksesta Suomen lipulla 26.5.1978/383 ja vakiintuneet liputuspäivät ovat päiviä, joista ei säädetä laissa tai asetuksessa, mutta joina liputtamista suositellaan. Viralliset ja vakiintuneet liputuspäivät on merkitty Helsingin yliopiston toimittamaan Valtiokalenteriin.
Pormestarin erikseen määräämät liputuspäivät konsernimääräyksen mukaan ovat Tampereen päivä 1.10. ja Lapsen oikeuksien päivä 20.11. Muiden merkittävien tapahtumien vuoksi kaupungin kiinteistöt ja laitokset liputtavat sisäasiainministeriön suosituksen mukaisesti.
Millaisin keinoin Tampereella aiotaan jatkossa edistää saamelais- ja romanikulttuurien tunnettuutta?
Tampereella on vuodesta 2012 alkaen toiminut pormestarin asettamana paikallinen romanityöryhmä. Työryhmä perustettiin alueellisen romaniasianneuvottelukunnan aloitteesta parantamaan romanien elinoloja ja jalkauttamaan Suomen romanipoliittista ohjelmaa. Aloitteen mukaisesti työryhmä on koonnut keskeisiä toimijoita eri yhteiskuntasektoreilta yhteistyöhön perustuvaan kehittämistyöhön yhteissuunnittelun toimintamallin mukaisesti.
Työryhmään kuuluu viranhaltijoita kaupunkiorganisaation eri toiminta-aloilta (avopalvelut, perusopetus, varhaiskasvatus, toisen asteen koulutus, asuminen, työllisyyden hoito sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut) sekä edustajat seurakunnalta, Tampereen ensi- ja turvakoti ry:ltä ja romaniväestöstä. Lisäksi alueellisesta romaniasian neuvottelukunnasta on ollut nimettynä työryhmään asiantuntijajäsen.
Poikkihallinnollisen romanityöryhmän tehtäväksi määriteltiin erityisesti paikallisen romanityöväestön osallistumismahdollisuuksien kehittäminen omien elinolojensa edistäjinä sekä viranomaisten ja romanien välisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön kehittäminen. Työryhmässä tähän on pyritty käsittelemällä asian kannalta keskeisiä teemoja kuten asuminen, perhetyö, perusopetus, ammatillinen koulutus ja työllisyydenhoito eri alojen asiantuntijoita kuullen.
Lisäksi työryhmä on toiminut valtakunnallisen Tšetanes naal – koulutuspoluilla -hankkeen Tampereen osatoteutuksen ohjausryhmänä. Hankkeen tavoitteena on koulutuksen ja ohjauksen avulla auttaa romaneita pääsemään paremmin kiinni yhteiskuntaan ja työelämään, mm. tarjoamalla yksilöllistä tukea koulunkäyntiin.
Tampereen kaupunki onkin aktiivisesti pyrkinyt hyödyntämään hankerahoituksia romanityön kehittämiseksi. Lisäksi lautakuntien toiminta-avustuksista myönnetään tukea Tampereella toimivan romanijärjestön toimintaan. Pääosin yhteistyö romanijärjestöjen kanssa on kuitenkin ollut satunnaista ja tapauskohtaista.
Sekä varhaiskasvatuksessa että perusopetuksessa on tuokioita ja perusopetuksessa erityisesti oppiaineita, joissa tutustutaan Suomen vähemmistökulttuureihin. Varhaiskasvatuksessa ryhmissä on niin saamelaislapsia (tosin Tampereella melko vähän) kuin romaanikulttuurin lapsia. Eri kulttuureihin tutustuminen on osa varhaiskasvatus – ja esiopetussuunnitelmaa sekä perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Romaanikulttuurin edustaja on vieraillut sekä päiväkodeissa että kouluissa pyydettäessä. Tämä toiminta jatkuu.
Millä keinoin Tampere tukee saamelais- ja romanikulttuurien elinvoimaisuutta?
Yksi tärkeä osa oman kulttuurin elinvoimaisuutta on kieli. Tampereella on opetettu ja jatkossakin opetetaan, jos oppilaita on, niin romaanikieltä kuin Inarin saamea, pohjois-saamea ja kolttasaamea. Osa saamenkielistä järjestetään etäopetuksena. Romaanioppilailla on oma tukihenkilö (ESSR-hanke), joka tukee koulunkäynnissä ja pyrkii ehkäisemään syrjäytymistä ja auttaa perheitä ja oppilaita erityisesti siirryttäessä toiselle asteelle ja opiskelupaikan löytymisessä. Nuorilla oman kulttuurisen identiteetin tukeminen on tärkeää. Lisäksi on järjestetty kerhotoimintaa ja tapahtumia (romaanikulttuuri), joilla on ollut ja tulee olemaan tärkeä merkitys oman kulttuurin vahvistamisessa ja esilletuomisessa. Tukihenkilötoiminnan toivotaan jatkuvan hankeen loputtuakin vuoden 2018 joulukuussa.
Tampereen kaupungin yhdenvertaisuussuunnittelun ja suunnitelman jalkauttamisen kautta tuetaan eri väestöryhmien, vähemmistöjen ja erityisryhmien yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisuussuunnittelutyön avulla myös jaetaan tietoa erilaisista vähemmistöryhmistä. Yhdenvertaisuussuunnitelman laadinnassa mukana ollut romanityöryhmä toteaa asenteiden olevan suurin haaste. Naisten kohdalla romanikulttuuriin liittyvät tunnusmerkit ovat hyvin näkyvillä, mikä aiheuttaa syrjiviä asenteita esim. kaupoissa ja julkisilla paikoilla. Oikeutta oman kulttuurin ilmaisuun voidaan tukea puuttumalla aktiivisesti syrjintään, luomalla yhdenvertaisia käytäntöjä ja vaikuttamalla asenteisiin. Mahdollisuus romani- tai saamelaiskulttuurin ilmaisuun kaupungin tiloissa ja tapahtumissa tarjotaan yhdenvertaisuuslain perusteella samalla tavoin ja samoilla ehdoilla kuin kenelle tahansa muille kulttuuritapahtumien järjestäjille.
Vaikka saamelaisten edustusta ei yhdenvertaisuussuunnitelman laadinnassa ole ollut mukana tai saamelaisia suunnitelmassa erikseen mainita, koskevat yleiset yhdenvertaisuutta tukevat käytännöt kaikkia vähemmistöryhmiä.