Month: September 2018

Vivan listalle lähdin muun muassa siksi, että Viva on vakuuttava järjestö, joka ei kaihda ottaa kantaa monimutkaisiin kysymyksiin. Viva on toiminut aktiivisesti läpi koko T3-prosessin sivistysyliopiston periaatteita puolustaen, yliopiston autonomian murentamista vastaan.

Hallituksen romutettua opintotukea ja lisättyä sen lainapainotteisuutta on äärimmäisen tärkeää, että uusi ylioppilaskunta seisoo vahvasti vastikkeettoman perustulon puolesta. Riittävä toimeentulo rohkaisee opiskelemaan ja vähentää opiskelunaikaista stressiä. Niin ikään kaikissa tilanteissa maksettava perustulo varmistaa, ettei väärät valinnat sulje ovia, vaan alanvaihto on helppoa. Näin takaamme opiskelijoille mahdollisuuden kokeilla ja uskaltaa.

Niin ikään on tärkeää, että ylioppilaskunta viitoittaa tietä yhä ilmastoystävällisempään maailmaan. Sivistysyhteisön tehtävä on olla edelläkävijä ja noin 18 000 opiskelijaa edustavan edunvalvontajärjestön on tehtävä työtä sen eteen, että ihmiskunnalla on huominen. Se on jokaisen opiskelijan etu.

Maksuttoman koulutuksen, yhdenvertaisuuden, hyvien terveyspalveluiden ja kunnollisten oppimisympäristöjen edistäminen ovat nekin tärkeitä asioita. Niistä kirjoitan seuraavalla kerralla.

Tampereen ylioppilaskunnan edustajistovaalit käydään 24.-26.9.2018. Äänioikeutettuja ovat Tamyn ja TTYY:an jäsenet. Lisää tietoa täältä: http://tampereenylioppilaskunta.fi/?page_id=59

Yrittäjyyden vapaudesta he eivät pääse nauttimaan, mutta yrittäjyyden varjopuolista kyllä. He eivät kuulu työehtosopimusten piiriin, työstä ei kerry eläkettä, sosiaaliturva on heikko ja työterveyshuoltoa ei ole, muutamia ongelmia mainitakseni.

Viime aikoina Foodoran toiminta on ottanut harppauksia yhä epäeettisempään suuntaan, kun yritys yksipuolisella päätöksellä pienensi lähettien palkkioita ja poisti autolähettien aiemmin saaman parkkiedun ja kilometrikorvaukset. Nämä tekivät ison loven lähettien tilipussiin. Foodora myös vei läheteiltä sosiaalitilat ja vuorojakoa on muutettu yhä epäreilummaksi: moni on joutunut jopa menemään sairaana työhön, jotta voi olla varma, että vuoroja tulee tulevaisuudessakin.

Foodora Vastuuseen -kampanja vaatii palkkion palauttamista vähintään aiemmalle tasolle, inhimillistä ja läpinäkyvää vuorojakoa, sosiaalitilojen palauttamista, korvausta työvälineiden (pyörän tai auton sekä puhelimen) ylläpitoon, vakuutusta sairastumisen ja tapaturmien varalta, sekä mahdollisuutta solmia työsopimus.

Nämä vaatimukset ovat tärkeitä ja yrityksen on syytä kuulla niitä. Tämä ei kuitenkaan voi jäädä vain yritysten tai aktiivisten työntekijöiden vastuulle. Alustataloudelle on luotava pelisäännöt, jotka varmistavat, että työehdot kuuluvat aivan jokaiselle. Ei ole reilua, että alustatalouden toimijat voivat tällä tavalla vältellä lain noudattamista.

On tietysti harmillista, kun kirjastotyöntekijästä luovutaan. Kirjastoalan työntekijöiden ammattitaito on rautaista ja se antaa tärkeän lisän kirjastotoiminnalle.

Kiitos tästä kuuluu aivan erityisesti aktiivisille kuntalaisille, jotka puolustivat lähikirjastoaan! Näin ei varmasti olisi tapahtunut ilman tamperelaisten aktiivista vaikuttamistoimintaa. Muun muassa 2000 hengen allekirjoittama adressi antoi meille mandaatin tehdä työtä kirjaston säilymisen puolesta, eikä valtuuston enemmistö todennäköisesti taipuisi tähän ilman alueen asukkaiden luomaa painetta.

Irtisanomissuojan heikentämisen myötä työnantaja voisi antaa potkut huomattavasti helpommin työntekijälle, joka vaatii oikeuksiensa toteutumista työpaikalla. Esitys on omiaan heikentämään työntekijöiden turvaa ja luottamusta tulevaisuuteen. Syytä on huomata myös se, että henkilöperusteisesta irtisanomisesta seuraa kolmen kuukauden työttömyysturvakarenssi.

Työelämän turvattomuuden lisääminen on sietämätöntä politiikkaa. Kokemus työelämän turvattomuudesta on lisääntynyt jo liikaa. Niin ei voi jatkua. Jokaisella on oltava oikeus turvalliseen ja ennakoitavaan arkeen.

Erityisen irvokasta on se, että raportin mukaan hallituksen tuottamassa Energia- ja ilmastostrategian vaikutusarviointien tiivistelmässä ei mainita hiilinielujen hävittämisestä johtuvaa päästöjen kasvua. Sitä ei mainita myöskään Tilastokeskuksen kokoamassa raportissa, joka seuraa sitä, tavoittaako Suomi YK:n ilmastosopimuksessa asetetut tavoitteet.

Vaikuttaa siltä, että hallitus peittelee epäonnistuneen ilmastopolitiikkansa jälkiä. Biotalous on varmasti etu keskustalle, joka saa kannatuksensa maa- ja metsätalousvaltaisilta alueilta. Kenenkään muun etu se ei ole.

Keskusta brändäsi puoluekokouksessaan kesällä itseään “realistisen vihreyden” avulla. Tämä tilanne osoittaa, että keskustalainen realismi ei ole realismia, eikä vihreys vihreyttä. Realismia olisi myöntää, että meillä on käsillämme ennennäkemätön kriisi, joka ei anna mahdollisuuksia pelata omaan pussiin, vaan joka vaatii äärimmäisen tiukkoja toimenpiteitä.

Takapakista huolimatta Tampere on monella mittarilla mallisuoriutuja. Kuudesta suurimmasta suomalaisesta kaupungista Tampereella lämmityksestä aiheutuvat päästöt olivat kaikista pienimmät Tampereella ja kuluttajien sähkönkulutuksen päästöt ovat toiseksi pienimmät Oulun jälkeen.

Kaikilla mittareilla Tampere ei suoriudu aivan yhtä hyvin. Tieliikenteen päästöt olivat pienet kaikkiin 90 raportissa tutkittuihin kuntaan verrattuna. Tamperetta on kuitenkin parempi verrata suuriin kaupunkeihin, joiden joukossa emme asemoidu turhan mairittelevasti. Juuri tieliikenteen päästöt olivat yksi syy kokonaispäästömäärän kasvuun.

Liikenteen aiheuttamista päästöistä huolimatta yhdyskuntalautakunta päätti tilata selvityksen Amuritunnelin rakentamisesta. Tunneli helpottaisi autoilua keskusta-alueella. Nyt on aika pistää kalliit, ilmastolle haitalliset hankkeet jäihin ja panostaa entistä vahvemmin kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen!

Koulukiusaaminen juontaa juurensa rakenteelliseen sortoon. Meidän tulee ymmärtää se koko yhteiskunnan rakenteisiin sidoksissa olevana ilmiönä, eikä nähdä kouluja ja lasten maailmaa muusta yhteiskunnasta erillään olevana kuplana. Aikuiset siirtävät asenteensa lapsilleen.

On varmasti helppoa sulkea silmänsä siltä, että pienetkin lapset omaksuvat äärimmäisen vahingollisia asenteita. Kun moni ei usko rakenteellisen sorron olemassaoloon muuallakaan suomalaisessa yhteiskunnassa, miksi sen uskottaisiin olevan totta kouluissakaan?

Ne ominaisuudet, joihin kiusaajat takertuvat, tuntuvat lähes poikkeuksetta olevan sellaisia, joita pidetään muuallakin yhteiskunnassa tavalla tai toisella halveksuttavina. Vamma, seksuaalinen suuntautuminen, kulttuuri, uskonto, kieli, ihonväri, tapa ilmentää sukupuolta, köyhyys, herkkyys tai muut feminiinisinä pidetyt luonteenpiirteet kuten tunnollisuus, lihavuus ja niin edelleen.

Muun muassa rasististen, ableististen, klassististen, misogynististen, homofobisten ja transfobisten asenteiden purkamisella voimme puuttua koulukiusaamiseen. Purkamalla haitallisia valtarakenteita koko yhteiskunnassa puramme niitä myös kouluissa.