Ei hoitajamaksua, vaan maksuton terveydenhuolto

Tampereen talousarvioesitykseen sisältyy sairaanhoitajakäynneistä perittävän kymmenen euron hoitajamaksun käyttöönotto. Se oli pöydällä jo keväällä talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä, mutta silloin sitä ei otettu käyttöön.

Hoitajamaksulla saataisiin paikattua kaupungin taloutta vain 200 000 euron edestä, mutta vahinko olisi suuri. Tämä väistämättä viivästyttäisi hoitoon hakeutumista etenkin pienituloisten kohdalla ja juuri pienituloisilla on tutkitusti suurin tarve terveyskeskuspalveluille. Kokonaisuudessaan suomalaisten terveys on kohentunut, mutta sosioekonomisen taustan mukaiset terveyserot ovat kasvaneet.

Vuonna 2016 koko maassa ulosottoon päätyi noin 400 000 sotepalvelulaskua. Se on 14 prosenttia kaikista ulosottoon päättyneistä laskuista ja esimerkiksi hiljattain THL:n tutkimus paljasti, että enemmän kuin joka kymmenes eläkeläinen on jättänyt menemättä lääkäriin, koska maksu on liikaa. On siis selvää, että sotepalveluien hinta rokottaa pienituloisia kohtuuttomasti.

Uusien asiakasmaksujen sijasta on pyrittävä kohti maksutonta perusterveydenhuoltoa. Se tukisi varhaista hoitoonhakeutumista ja olisi tärkeä työkalu terveyserojen pienentämiseen.

Väestönkasvun rajoittaminen ei ratkaise ilmastonmuutosta

Viimeaikaisten ilmastouutisten myötä keskustelu väestönkasvusta on noussut entistä vahvemmin pinnalle. Tietyissä, etenkin oikeistopopulistisissa puheenvuoroissa ilmastokriisin syyksi maalataan maapallon väkiluku.

Tämä on oikeistopopulistien lempilapsi, eikä ihme. Väkilukua syyttämällä oikeistopopulistit voivat oikeuttaa länsimaisen kerskakulutuksen ja kapitalistisen järjestelmän, osoittaa sormella “niitä muita” ja “kritisoida” maahanmuuttoa.

Maapallon väkiluku ei olisi ongelma, mikäli resurssit jaettaisiin reilusti ja järkevästi. Tiettävästi resursseja on edelleen aivan riittävästi, mutta kapitalistinen talousjärjestelmä jakaa ne epätasa-arvoisesti ja hukkaa niitä valtavasti.

On kuitenkin aivan eri asia keskustella paikallisen väestönkasvun ongelmista. On selvää, että ripeä paikallinen väestönkasvu voi aiheuttaa ympäristöhaasteita, kun esimerkiksi viemäriverkosto tai jätehuolto ei pysy kasvavan väestön perässä.

Lisäksi on syytä huomata, että ripeän väestönkasvun taustalla on vasemmistolaisittain epätoivottavia ilmiöitä, kuten köyhyyttä, korkeaa sairastavuutta ja naisten matalaa koulutusta. Nämä ongelmat on tietenkin korjattava ja samalla väestönkasvun trendi muuttuu.

Linkolalaiset vaatimukset väestön vähentämisestä ovat kuitenkin piirteiltään fasistisia ja niistä on pysyttävä kaukana. Se on älyllisesti epärehellistä ja inhimillisesti kestämätöntä toimintaa. Sen sijaan meidän on käännettävä katseemme siihen, miten globaalin talouden suhteita voidaan muuttaa niin, että resurssit tulevat hyötykäyttöön, eikä niitä tuhlailla hukkaan tai niille, joilla on jo liikaa.

Lakot ovat osa demokratiaa

Viimeaikaiset puhenvuorot poliittisten lakkojen rajoittamiseksi ovat todella vaarallisia. Poliittinen lakko on yksi demokraattisen yhteiskunnan tarjoamista mahdollisuuksista mielipiteenilmaisuun. Onkin varsin erikoista, miten liberaaleinakin näyttäytyneet poliitikot ovat viime aikojen julkisen keskustelun perusteella valmiita rajoittamaan yhtä perusvapautta.

Suomi on rakennettu poliittisilla lakoilla. Niillä on historian saatossa taisteltu venäläistämistoimia vastaan, ajettu yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta ja vaadittu verovaroilla rahoitettua eläkejärjestelmää.

Oikeus poliittiseen lakkoon perustuu YK:n työjärjestö ILO:n linjaamiin periaatteisiin. Linja on muodostettu kolmikannassa, siis yhteistyössä hallitusten, työntekijöiden ja työnantajien kanssa ja siihen linjaan Suomikin on sitoutunut.

Demokratia ei voi koskaan perustua vain äänestämiselle, eikä meillä ole yhtäkään syytä kaventaa demokratiaa tällä tavalla. Työntekijöillä on aina oltava oikeus puolustaa itseään hallitusten työläisvastaiselta politiikalta.

Nyt on aika toimia

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkisti tänään ilmastoraporttinsa. Kyse on ehkä koko maailmanhistorian tärkeimmästä dokumentista.

Lohdullisinta on se, että raportin mukaan voimme edelleen pysytellä 1,5 asteen alapuolella. Tämänhetkiset toimet, joihin valtiot ovat sitoutuneet, eivät kuitenkaan riitä. Jos linja ei muutu nyt, keskilämpötila nousee kolmella asteella. Se tietää äärimmäisen suuria vaikeuksia. Esimerkiksi täältä pääset katsomaan, mitä eri ilmastoskenaariot käytännössä tarkoittavat: https://interactive.carbonbrief.org/impacts-climate-change…/

Jotta Suomi saa hoidettua oman osansa tämän ongelman ratkaisemisesta, meidän täytyy pyrkiä hiilinegatiivisuuteen jo 2030-luvun aikana. Käytännössä se tarkoittaa, että hiilinielujen, kuten metsien ja soiden, tulee sitoa enemmän hiiltä kuin mitä me tuotamme.

Edessä on äärimmäisen suuria muutoksia jokaisella yhteiskunnan osa-alueella. Muun muassa tuotantorakenteen, liikkumisen, työelämän, asumisen ja kuluttamisen on muututtava, niin Suomessa kuin muuallakin. Se ei riitä että kulutamme vihreämmin, vaan yhteiskuntana meidän täytyy kuluttaa vähemmän.

Meillä on käsillämme ihmiskunnan suurin haaste, eikä meillä ole hetkeäkään hukattavaksi.