Valtuustokysely koskien sukupuolivähemmistöjen mahdollisuuksista käyttää liikuntapaikkoja, tehty yhdessä Minna Minkkisen kanssa

Tasa-arvolaki kieltää syrjinnän sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella. Lisäksi tasa-arvolaki velvoittaa viranomaisia, koulutuksen järjestäjiä ja työnantajia ennaltaehkäisemään syrjintää sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella.

Ihmiset ovat sukupuoli-identiteetiltään ja sukupuolen ilmaisultaan moninaisia, eivätkä kaikki ole sukupuoleltaan yksiselitteisesti naisia tai miehiä. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvat transihmiset, kuten transsukupuoliset, transgenderit (muunsukupuoliset) ja transvestiitit, sekä intersukupuoliset henkilöt. (tasa-arvovaltuutettu)

Lukuisten yhteydenottojen perusteella sukupuolivähemmistöillä ei ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia käyttää kaupungin liikuntapalveluita kuten uimahallia. Tarjolla ei ole mahdollisuutta vaihtaa vaatteita ilman, että joutuu kaikkien katseiden alaisuuteen. Moni sukupuolivähemmistöön kuuluva kokee tämän erittäin epämiellyttäväksi muiden kävijöiden ja mahdollisesti myös liikuntapalveluiden henkilökunnan asenteiden vuoksi. Väärän sukupuolen pukeutumistilojen käyttäminen voi myös pahentaa sukupuolidysforiaa, eli omaan kehoon sekä väärinsukupuolittamiseen liittyvää ahdistusta ja pahoinvointia.

Onko vaatteita mahdollisuus vaihtaa ilman, että joutuu valitsemaan naisten tai miesten pukukopin?

Miten Tampereen kaupunki edistää sukupuolivähemmistöjen mahdollisuutta käyttää liikuntapalveluita?

Intimiteetti mm. suihkutiloissa palvelee myös muita ihmisryhmiä, kuten vammautuneita. Helsingissä joissain uimahalleissa on perhepukukoppeja jotka toimivat hyvin.

Tutkimukset osoittavat, että sukupuolivähemmistöön kuuluvat ihmiset kokevat vähättelyä, syrjintää ja ulossulkemista koulun liikuntatunneilta. Kaikilla liikunnan opettajilla ei ole riittävästi tietoa sukupuolivähemmistöistä. Sukupuolivähemmistöön kuuluvat nuoret ovat raportoineet, että koska heille ei ole tarjolla pukutiloja heidät on “vapautettu” ohjatuista liikuntatunneista. Opetukseen osallistuminen on oikeus, mikä tulee taata kaikille oppilaille.

Miten Tampereen kaupunki varmistaa, että kaikki peruskoulun ja toisen asteen oppilaat pystyvät osallistumaan liikuntatunneilla?

Apulaispormestari Johanna Loukaskorven vastaus Minna Minkkisen ja Noora Tapion valtuustokyselyyn:

Vastaus Minna Minkkisen ja Noora Tapion valtuustokyselyyn on koottu perusopetuksen, toisen asteen koulutuksen sekä kaupungin liikunta- ja nuorisoyksikön asiantuntijoilta pyydetyistä kommenteista kysymykseen.

Kasvatus- ja opetuspalvelut (perusopetus):

Sukupuolineutraalius huomioidaan perusopetuksen uusien ja remontoitavien koulurakennusten suunnittelussa. Vanhemmissa kiinteistöissä tilat eivät tätä suoraan mahdollista, mutta esimerkiksi henkilökunnan pukutilat ovat käytettävissä. Kiinnitämme jatkossa entistä enemmän huomiota opetushenkilöstön herkkyyteen tunnistaa ja ratkaista myös sukupuoli-identiteettiin liittyviä kysymyksiä.

Lukiokoulutus:

Esimerkiksi Tammerkosken lukion kahdeksasta LI1 (liikunnan pakollinen kurssi) ryhmästä yksi on varattu vain tytöille. Lukioissa on varauduttu siihen, että tarvittaessa jatkossa myös LI2 (liikunnan pakollinen kurssi) voidaan varata vain tytöille. Lukiokoulutuksen liikunnan ryhmät ovat yleensä / usein ns. unisex-ryhmiä.

Lukioissa on ajanmukaiset pukeutumistilat erikseen tytöille ja pojille sekä opettajille. Uusissa ja peruskorjatuissa liikunnan pukeutumistiloissa on erilliset lukittavat wc-tilat, joita opiskelijat ovat käyttäneet yksityiseen pukeutumiseen. Erityistapauksissa opiskelijalle on voitu osoittaa opettajan pukeutumis/peseytymistila (sukupuolivähemmistöt, terveydelliset tai uskonnolliset syyt).

Lukioissa ei vapauteta opiskelijaa liikunnasta pukeutumistilojen puutteen takia. Vapautuksen lukioliikunnasta voi saada vain terveydellisistä syistä lääkärin suosituksesta (lääkärintodistus).

Lukiokoulutus on mukana liikuntaa ja liikkumista edistävissä hankkeissa, kuten ”Go toinen aste Go” (liikkuva lukio). Hankkeen tarkoituksena on vähentää istumista koulupäivien aikana ja kannustaa opiskelijoita säännölliseen liikuntaan.

Tredu (Tampereen seudun ammattiopisto):

Sukupuolivähemmistöihin liittyvät kysymykset liikuntatunneilla ovat herkkyyttä ja osaamista edellyttäviä asioita. Opettajan tulee olla eettisesti osaava ja kuunteleva, jotta opiskelija kokee tulleensa oikealla tavalla huomatuksi ja kohdelluksi. Näihin asioihin kiinnitetään jo liikunnanopettajien koulutuksessa vuosi vuodelta enemmän huomioita, sillä muun muassa sukupuoltaan vaihtavat opiskelijat ovat osa opetuksen arkea etenkin toisella asteella.

Käytännössä ammatillisella toisella asteella opettaja yhdessä opiskelijan ja tarvittaessa huoltajan kanssa etsii opiskelijan tarpeisiin toimivimman ratkaisun vaatteiden vaihtamiseen. Lähes kaikissa toimipisteissä on useita pukukoppeja, joista on löydettävissä tilat vaatteiden vaihtoon muutenkin kuin kylteillä osoitettuihin naisten ja miesten pukukoppeihin mennen. Tarvittaessa hyödynnetään luokkatiloja, opettajan pukutiloja tai opiskelijoiden omia pukeutumistiloja, joita useilla ammattiin opiskelevilla on.

Tilajärjestelyissä on aina lähtökohtana opiskelijan toiveet ja tarpeet. Niitä kuunnellaan herkällä korvalla. Toistaiseksi vaihtoehtoisia pukeutumistiloja on löytynyt myös siten, että opiskelijan näin toivoessa hän on voinut vaihtaa vaatteet muiden erillisjärjestelyjä huomaamatta.

Tredussa liikunnanopettajat ovat myös terveystiedon opettajia. Terveystiedon opetussisältöihin kuuluvat sukupuolivähemmistöt ja erilaiset eettiset pohdinnat. Liikunnanopettajilla on siten aiheeseen liittyvät korkeakouluopinnot osaamista varmistamassa.

Lähtökohta opetuksessa on, että liikunta kuuluu kaikille. Näin ollen opiskelijoille mahdollistetaan osallistuminen opetukseen tarvittavin erityisjärjestelyin. Erityisjärjestelyt voivat liittyä esimerkiksi vaihtoehtoisiin tila- tai välineratkaisuihin, erilaisiin työskentelymuotoihin, avustajan käyttöön, apuvälineiden käyttöön jne. Opetusta siis sovelletaan opiskelijoiden erilaiset tarpeet huomioiden.

Toistaiseksi ei ole tullut eteen tilannetta, että joku opiskelija olisi jouduttu vapauttamaan liikunnasta opiskelijan erityistarpeiden vuoksi. Mikäli opiskelijalla on terveydellisiä ongelmia ja haasteita, on opiskelijalle näissä tilanteissa laadittu liikuntaan HOKS.

Liikunta- ja nuorisoyksikkö:

Tesoman uimahallissa on erilliset pukukopit ja yhteiset pukukaapit, jolloin pukutilojen osalta ei tarvitse valita erikseen naisten ja miesten puolta.

Uintikeskuksessa on mahdollista varata normaalin uimahallimaksun hinnalla tilaussauna käyttöön.

Hervannan ja Pyynikin uimahalleissa tekniset ratkaisut eivät nykyisellään mahdollista vastaavaa toimintaa. Mahdollisten uusien hallien suunnittelussa pyritään tämäkin ottamaan huomioon.

Muissa liikuntapaikoissa on joukkueenjohtajan mahdollista pyytää käyttöön ylimääräistä pukuhuonetta, joka annetaan käyttöön, mikäli se on mahdollista. Mikäli ylimääräisiä pukuhuoneita ei ole, on joukkueenjohtajan aikataulutettava käytössä olevien pukuhuoneiden käyttö, jotta jokaisen käyttäjäryhmän käyttö mahdollistuu.

Valtuustokysely siirrettiin pidettäväksi 20.8.2018 kyselytunnille.

Liikunta- ja nuorisoyksikön lisäselvitys Minna Minkkisen ja Noora Tapion valtuustokyselyyn:

Vaatteidenvaihtomahdollisuus uimahalleissa joutumatta valitsemaan miesten tai naisten puolta:

Tesoman uimahallissa tämä toteutuu hyvin. Siellä on erilliset pukukopit ja yhteiset pukukaapit, jolloin valintaa sukupuolen mukaan ei tarvitse tehdä.

Tampereen Uintikeskuksessa on mahdollisuus uimahallimaksun hinnalla varata erikseen tilaussauna omaan käyttöön. Yleisissä pukuhuoneissa on vain miesten ja naisten puoli, mutta molemmista löytyy myös lukittavat pukeutumistilat, jolloin vaatteiden vaihto muiden katseilta suojassa onnistuu.

Hervannan ja Pyynikin uimahalleissa tekniset ratkaisut eivät nykyisellään mahdollista vaatteiden vaihtoa, menemättä miesten tai naisten puolelle. Uusia halleja suunniteltaessa pyrimme ottamaan tämänkin asian huomioon.

Yleisesti sukupuolivähemmistöjen mahdollisuudesta käyttää liikuntapalveluja:

Liikunta- ja nuorisoyksikössä on täysin sukupuolineutraali suhtautuminen liikuntatilojen käyttämiseen liittyen. Esimerkiksi vuorojaoissa liikuntatila vuokrataan seuralle, joka jakaa sen edelleen harrastuksessa mukana oleville joukkueille ja sitä kautta lapsille. Liikuntatilat ovat tarkoitettuja kaikille kuntalaisille. Uusimmissa tiloissa pukuhuonekapasiteetti on hyvä, jolloin pukuhuoneita on käytettävissä useampia tarvittaessa harjoitusvuoroa kohden. Vanhemmissa tiloissa ei tätä mahdollisuutta välttämättä ole, mutta haasteet ovat varmasti ratkaistavissa myös näissä tiloissa. Esimerkiksi iltakäytönvalvojan avustuksella.

Henkilökunnan kouluttaminen ja perehdyttäminen on varmasti ensimmäinen askel kohti tasavertaisempaa mahdollistamista. Setan kanssa yhteistyössä on jo aikaisemmin perehdytetty nuoriso-ohjaajia kohtaamiseen ja tietoisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Sama koulutus voidaan laajentaa myös liikunnanohjaajia, uimavalvojia ja iltakäytönvalvojia koskettavaksi.

Valtuustokysely saamelais- ja romanikulttuurien asemasta Tampereella

6. helmikuuta vietettiin saamelaisten kansallispäivää. Päivä juontaa juurensa vuoteen 1917, jolloin Norjassa pidettiin ensimmäinen pohjoismainen saamelaiskokous. Tampereella liput eivät liehuneet päivän kunniaksi. Twitterissä kaupunki vastasi asiaa koskevaan kysymykseen, että Tampere liputtaa vain sisäministeriön suosittelemina liputuspäivinä. En pidä vastausta kovin riittävänä.

Suomalainen liputuskulttuuri on erittäin vapaa, eikä mikään estä meitä muistamasta Euroopan ainoaa alkuperäiskansaa heidän kansallispäivänään. Virallisten ja vakiintuneiden liputuspäivien
ohella kukin taho saa liputtaa silloin, kun kokee sen tarpeelliseksi. Saamelaisalueen ulkopuolisista kunnista ainakin Oulu ja Helsinki liputtavat saamelaisten kansallispäivänä.

Lisäksi syytä liputtamiseen olisi myös romanien kansallispäivänä. Romanien kansallispäivää vietetään 8. huhtikuuta, joka juontaa juurensa vuonna 1971 Lontoossa järjestettyyn ensimmäiseen
kansainväliseen romanikonferenssiin. Ainakin Oulu ja Helsinki liputtavat myös romanien kansallispäivänä.

Kumpainenkin vähemmistö on Suomessa sorretussa asemassa, eikä näiden vähemmistöjen kulttuuri ja tavat ole lainkaan turhan tuttuja valtaväestölle. Peruskoulusta voi valmistua ongelmitta
tietämättä juuri mitään näistä kansoista ja heidän kulttuurista ja historiastaan, eikä niitä tällä hetkellä opi tuntemaan perehtymättä asiaan omatoimisesti ja hyvin aktiivisesti. Liputtamalla heidän
kansallispäivinään voisimme näyttää solidaarisuutta näille kansoille sekä muistuttaa valtaväestöä näiden kansojen olemassaolosta ja kulttuurista.

Kysyn:
Mikä taho millä perustein on tehnyt linjauksen siitä, että Tampereen kaupunki liputtaa vain sisäministeriön suosittelemina liputuspäivinä?
Millaisin keinoin Tampereella aiotaan jatkossa edistää saamelais- ja romanikulttuurien tunnettuutta?
Millä keinoin Tampere tukee saamelais- ja romanikulttuurien elinvoimaisuutta?

 

Apulaispormestari Johanna Loukaskorven vastaus Noora Tapion kyselyyn:
 
Mikä taho millä perustein on tehnyt linjauksen siitä, että Tampereen kaupunki liputtaa vain sisäministeriön suosittelemina liputuspäivinä?

Tampereen kaupungin kiinteistöjen ja laitosten liputtamisesta on annettu konsernimääräys 13.11.2013, TRE:7998/00.01.01/2013. Kaupungin kiinteistöt ja laitokset liputtavat virallisina liputuspäivinä, vakiintuneina eli yleisinä liputuspäivinä ja pormestarin erikseen määrääminä liputuspäivinä.

Viralliset liputuspäivät on säädetty asetuksessa liputuksesta Suomen lipulla 26.5.1978/383 ja vakiintuneet liputuspäivät ovat päiviä, joista ei säädetä laissa tai asetuksessa, mutta joina liputtamista suositellaan. Viralliset ja vakiintuneet liputuspäivät on merkitty Helsingin yliopiston toimittamaan Valtiokalenteriin.

Pormestarin erikseen määräämät liputuspäivät konsernimääräyksen mukaan ovat Tampereen päivä 1.10. ja Lapsen oikeuksien päivä 20.11. Muiden merkittävien tapahtumien vuoksi kaupungin kiinteistöt ja laitokset liputtavat sisäasiainministeriön suosituksen mukaisesti.

Millaisin keinoin Tampereella aiotaan jatkossa edistää saamelais- ja romanikulttuurien tunnettuutta?

Tampereella on vuodesta 2012 alkaen toiminut pormestarin asettamana paikallinen romanityöryhmä. Työryhmä perustettiin alueellisen romaniasianneuvottelukunnan aloitteesta parantamaan romanien elinoloja ja jalkauttamaan Suomen romanipoliittista ohjelmaa. Aloitteen mukaisesti työryhmä on koonnut keskeisiä toimijoita eri yhteiskuntasektoreilta yhteistyöhön perustuvaan kehittämistyöhön yhteissuunnittelun toimintamallin mukaisesti.

Työryhmään kuuluu viranhaltijoita kaupunkiorganisaation eri toiminta-aloilta (avopalvelut, perusopetus, varhaiskasvatus, toisen asteen koulutus, asuminen, työllisyyden hoito sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut) sekä edustajat seurakunnalta, Tampereen ensi- ja turvakoti ry:ltä ja romaniväestöstä. Lisäksi alueellisesta romaniasian neuvottelukunnasta on ollut nimettynä työryhmään asiantuntijajäsen.

Poikkihallinnollisen romanityöryhmän tehtäväksi määriteltiin erityisesti paikallisen romanityöväestön osallistumismahdollisuuksien kehittäminen omien elinolojensa edistäjinä sekä viranomaisten ja romanien välisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön kehittäminen. Työryhmässä tähän on pyritty käsittelemällä asian kannalta keskeisiä teemoja kuten asuminen, perhetyö, perusopetus, ammatillinen koulutus ja työllisyydenhoito eri alojen asiantuntijoita kuullen.

Lisäksi työryhmä on toiminut valtakunnallisen Tšetanes naal – koulutuspoluilla -hankkeen Tampereen osatoteutuksen ohjausryhmänä. Hankkeen tavoitteena on koulutuksen ja ohjauksen avulla auttaa romaneita pääsemään paremmin kiinni yhteiskuntaan ja työelämään, mm. tarjoamalla yksilöllistä tukea koulunkäyntiin.

Tampereen kaupunki onkin aktiivisesti pyrkinyt hyödyntämään hankerahoituksia romanityön kehittämiseksi. Lisäksi lautakuntien toiminta-avustuksista myönnetään tukea Tampereella toimivan romanijärjestön toimintaan. Pääosin yhteistyö romanijärjestöjen kanssa on kuitenkin ollut satunnaista ja tapauskohtaista.

Sekä varhaiskasvatuksessa että perusopetuksessa on tuokioita ja perusopetuksessa erityisesti oppiaineita, joissa tutustutaan Suomen vähemmistökulttuureihin. Varhaiskasvatuksessa ryhmissä on niin saamelaislapsia (tosin Tampereella melko vähän) kuin romaanikulttuurin lapsia. Eri kulttuureihin tutustuminen on osa varhaiskasvatus – ja esiopetussuunnitelmaa sekä perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Romaanikulttuurin edustaja on vieraillut sekä päiväkodeissa että kouluissa pyydettäessä. Tämä toiminta jatkuu.

Millä keinoin Tampere tukee saamelais- ja romanikulttuurien elinvoimaisuutta?

Yksi tärkeä osa oman kulttuurin elinvoimaisuutta on kieli. Tampereella on opetettu ja jatkossakin opetetaan, jos oppilaita on, niin romaanikieltä kuin Inarin saamea, pohjois-saamea ja kolttasaamea. Osa saamenkielistä järjestetään etäopetuksena. Romaanioppilailla on oma tukihenkilö (ESSR-hanke), joka tukee koulunkäynnissä ja pyrkii ehkäisemään syrjäytymistä ja auttaa perheitä ja oppilaita erityisesti siirryttäessä toiselle asteelle ja opiskelupaikan löytymisessä. Nuorilla oman kulttuurisen identiteetin tukeminen on tärkeää. Lisäksi on järjestetty kerhotoimintaa ja tapahtumia (romaanikulttuuri), joilla on ollut ja tulee olemaan tärkeä merkitys oman kulttuurin vahvistamisessa ja esilletuomisessa. Tukihenkilötoiminnan toivotaan jatkuvan hankeen loputtuakin vuoden 2018 joulukuussa.

Tampereen kaupungin yhdenvertaisuussuunnittelun ja suunnitelman jalkauttamisen kautta tuetaan eri väestöryhmien, vähemmistöjen ja erityisryhmien yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisuussuunnittelutyön avulla myös jaetaan tietoa erilaisista vähemmistöryhmistä. Yhdenvertaisuussuunnitelman laadinnassa mukana ollut romanityöryhmä toteaa asenteiden olevan suurin haaste. Naisten kohdalla romanikulttuuriin liittyvät tunnusmerkit ovat hyvin näkyvillä, mikä aiheuttaa syrjiviä asenteita esim. kaupoissa ja julkisilla paikoilla. Oikeutta oman kulttuurin ilmaisuun voidaan tukea puuttumalla aktiivisesti syrjintään, luomalla yhdenvertaisia käytäntöjä ja vaikuttamalla asenteisiin. Mahdollisuus romani- tai saamelaiskulttuurin ilmaisuun kaupungin tiloissa ja tapahtumissa tarjotaan yhdenvertaisuuslain perusteella samalla tavoin ja samoilla ehdoilla kuin kenelle tahansa muille kulttuuritapahtumien järjestäjille.

Vaikka saamelaisten edustusta ei yhdenvertaisuussuunnitelman laadinnassa ole ollut mukana tai saamelaisia suunnitelmassa erikseen mainita, koskevat yleiset yhdenvertaisuutta tukevat käytännöt kaikkia vähemmistöryhmiä.

Valtuustoaloite kevyen liikenteen alikulkutunneleiden avaamiseksi graffittitaiteelle

Valtuustoaloite kevyen liikenteen alikulkutunneleiden avaamisesta graffititaiteelle

Taide on tunnetusti erittäin merkittävä hyvinvoinnin lisääjä. Taidetta tekevät ja kokevat elävät pidempään ja terveempinä. Taiteen pariin pääseminen vaatii monesti kuitenkin rahaa ja valmiin kiinnostuksen. Museoiden seinien sisällä taide ei kutsu sitä tuntemattomia ihmisiä. Julkisella taiteella on siis merkittävä tehtävä innostuksen herättämisessä.

Monet suomalaiset kaupungit ovatkin ymmärtäneet katutaiteen potentiaalin aivan hiljattain. Nyt syyskuussa 13 suomalaskaupunkia osallistuu UPEA17-taidefestivaaliin, joka tuo kaupunkeihin yli 20 pysyvää muraalitaideteosta. Tampere ei ole lähtenyt vielä mukaan katutaideinnostukseen. Katutaidekulttuuriin kuuluu vahvasti kuitenkin myös spontaanius ja yllättävyys. Siispä taidetta tulee löytyä myös yllättävistä paikoista ennaltasuunnittelemattomasti.

Esitän, että kaupunki muuttaa kaikki kevyen liikenteen alikulkutunnelit julkisiksi taidepinnoiksi, jotka tuovat osallistumisen mahdollisuuksia ja taidetta jokaisen elinpiiriin. Kun maalaaminen tunneleihin sallitaan, myös maalausten taso kohenee ja maalaajajoukko moninaistuu, kun töitä ei tarvitse tehdä yön pimeydessä rangaistuksen pelossa.

Esimerkiksi Jyväskylässä alikulkutunneleita on avattu taiteelle ja kokemukset ovat olleet erittäin positiivisia. Tunnelit ovat säilyneet siisteinä, eikä kaupungille ole koitunut ongelmia. On myös huomionarvoista, että taide lisää viihtyvyyttä ja turvallisuudentunnetta. Hämyiset ja suttuiset tunnelit eivät ole omiaan luomaan tunnetta turvallisuudesta. Samalla vääriin paikkoihin maalattujen graffitien määrä vähenisi, kun luvallisen pinnan määrä lisääntyy. Yrityksille, kaupungin asukkaille ja kaupungille koitunut vaiva ja rahanmeno vähenee.

Tampereella 11.9.2017

Noora Tapio

Lisäkseni 21 muuta allekirjoittajaa

Aloitetta ei ole vielä käsitelty lautakunnassa, kaupunginhallituksessa tai -valtuustossa.