Tahmelan monitoimitalo säilytettävä yleishyödyllisessä käytössä

A-kilta joutui lakkauttamaan toimintansa Tahmelassa, nyt kaupunki aikoo myydä ilmeisesti sopimuksen vastaisesti Uramonkatu 9:ssä sijaitsevan huvilan.

Pispan suku möi nykyään monitoimitalona tunnetun huvilan Tampereen kaupungille 50-luvun alussa. Kauppa tehtiin sillä ehdolla, että rakennus tulee säilymään sosiaalisessa toiminnasssa. Siinä on toiminutkin vuosien saatossa muun muassa lastenkoti ja turvakoti, A-kilta viimeisimpänä toimijana. A-killan toiminnalla onkin ollut suuri merkitys erityisesti päihdeongelmaisille, mutta myös koko Tahmelan yhteisöllisyydelle.

A-kilta irtisanoi vuokrasopimuksensa ja pian kävi ilmi, että kaupunki saattaa suunnitella kohteen myymistä. Muun muassa Pispan suvun perilliset ovat ottaneet kantaa tilanteeseen ja Tahmelan asukkaat ovat ryhtyneet keräämään adressia huvilan säilyttämiseksi siinä tarkoituksessa, mihin se on luovutettu. Vaikka A-kilta joutuukin lopettamaan toimintansa, se ei tarkoita, etteikö yhteisöllisyyttä rakentavalle toiminnalle tulisi löytyä tilaa monitoimitalosta jatkossakin.

Tein asiasta valtuustokyselyn, jossa kysyn, mitä kaupunki suunnittelee huvilan tulevaisuuden varalle, millä keinoin tulevassa käytössä huomioidaan huvilan historia ja miten kaupunki varmistuu, että alkuperäisiä ehtoja ei rikota.

Vastaus kyselyyn julkaistiin tänään. Se on tyrmistyttävä. Apulaispormestari Jäntin mukaan todisteita tällaisesta ehdosta ei ole. Vastauksen mukaan kaupungilla ei ole käyttöä rakennukselle, se aiotaan myydä ja samalla selvitetään nykyisin vain opetuskäytön ja sosiaalisen käytön hyväksyvän kaavan muuttamista niin, että rakennusta voitaisiin käyttää muuhun tarkoitukseen. Niin ikään vastauksen mukaan kaupungin omaisuutta voidaan myydä uusien investointien rahoittamiseksi oikea-aikaisesti ja kaupungille edullisin ehdoin.

Tämä kehityskulku on pysäytettävä ja monitoimitalo on säilytettävä siinä tarkoituksessa, mihin se on luovutettu! Allekirjoita sinäkin adressi ja vaadi, että Pispan suvun asettama ehto täyttyy.

Tapaus Ratina, eli miksi feminismini on intersektionaalista ja antikapitalistista

Kauppakeskus Ratina kielsi aukionsa käyttämisen Pirkanmaan Pride-kulkueen kokoontumispaikkana. Kauppakeskus pyörsi päätöksensä pian ja hyvä niin. Tapaus ja siitä käydyt keskustelut kuitenkin tekivät näkyväksi monenlaisia yhdenvertaisuusvajeita.

Ratina käytti perusteluna alkuperäiselle päätökselleen puolueettomuutta ja sitä, että kauppakeskus harjoittaa vain kaupallista toimintaa. Tämä on ristiriidassa kauppakeskuksen pr-mielessä julkilausumien arvojen kanssa, sillä kauppakeskus on muun muassa lausunut osallistuvansa “yhteiskunnalliseen kehitystyöhön”.

Vuonna 2018 voisi kenties olettaa markkinointikoneistojen ymmärtävän lgbtiqa+-liikkeen merkityksen kaupallisessa mielessä. “Pinkki raha” -höpinä on mielestäni hyvin vastenmielistä, mutta on selvää, että sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvia ja meidän tukijoitamme on paljon ja mahdollinen boikotti voisi olla hyvin merkittävä. Niin paljon kuin toivoisin, että lgbtiqa+-vähemmistöjä ei käytettäisi markkinointivälineenä, tiettyä ylenkatsomista, tasavertaisesta kuluttajuuteen osallistumisesta ulossulkemista Ratinan linja osoittaa. Tapaus piirtää kuvaa siitä, miten oikeus kaupallisen tilan käyttöön tietenkin riippuu omistamisesta, mutta myös siihen liittyvistä mielikuvista.

Yritysten rooli kaupunkitilan sopivien käyttäjien ja käytön määrittelyssä on erittäin vahva. Kun merkittävä osa kaupunkitilasta on yritysten hallinnoimaa, elinkeinoelämällä on suuret mahdollisuudet vahtia sitä, mitä ja ketkä kaupunkitilassa näkyvät. Se ei ole positiivinen kehityskulku yhdellekään vähemmistölle. Ei ole syytä olettaa, että suuryritykset toimisivat ihmisoikeusmyönteisesti muista kuin pr-syistä jos silloinkaan, kuten tämä tapaus osoittaa.

Tapauksen jälkipyykissä monet ovat tuoneet esiin argumentin siitä, kuinka puolueettomuus on hyvä linja, sillä siihen vedoten kauppakeskus voi kieltäytyä toimimasta alustana rasistien mielenosoituksille. Väite on ensinnäkin väärä, sillä kokoontumislain mukaan tällainen puolueettomuus ei ole sopiva peruste kieltäytymiseen, sillä lähtökohtaisesti mielenosoituksen voi järjestää ilman omistajan lupaa. Rasististen tilaisuuksien kohdalla on kuitenkin nippu lakeja, joihin kauppakeskus voisi halutessaan vedota, mutta jälleen, ei ole syytä olettaa, että kaupallinen toimija lähtökohtaisesti tekisi niin.

Sen lisäksi, että väite on väärä, se kertoo myös rasismin normaaliudesta yhteiskunnassa. Tällaisissa kommenteissa rasismi esitetään kenties epäilyttävänä ja epämiellyttävänä, mutta tasavertaisesti kohdeltavana mielipiteenä suhteessa ihmisoikeuksiin. Jos toisella puolella on ihmisoikeuksien puolustaminen ja toisella niiden vastustaminen, ei siinä keskellä ole mitään neutraalia aluetta. Laki velvoittaa syrjimättömyyteen, mutta ennen kaikkea moraalin tulisi velvoittaa siihen.

Tämä tapaus on myös muistuttanut cisheteroita siitä, miten laajaa homofobiakin edelleen on. Valtaosa vähemmistöihin kohdistuvasta sorrosta on näkymätöntä heille, jotka eivät sitä kohtaa, mutta viiltävää sen kohteille. Näkyväksi se on tämän tapauksen tiimoilta tullut lehtien ja Facebook-sivujen kommenttiosioissa, joissa on nähty satoja, satoja vihakommentteja, vähättelyä ja jopa väkivallan uhkauksia.

Se, että meillä on syrjinnän kieltävä yhdenvertaisuuslaki tai vaikkapa tasa-arvoinen avioliittolaki, ei takaa sitä, että taistelu sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksien puolesta olisi nyt valmis. Lukuisat vähemmistöryhmät kohtaavat sortoa myös lakien puitteissa, ja asenteissa on vielä mittavasti työtä. Eivätkä nämä kamppailut pysähdy valtioiden rajoihin, vaan kamppailun lgbtiqa+-vähemmistöjen puolesta tulee olla kansainvälinen. Lisäksi meidän täytyy muistaa, että ihminen ei ole vain yhtä kuin sukupuolensa tai seksuaalisuutensa, vaan intersektionaalisessa hengessä näiden vähemmistöjen oikeuksien takaaminen vaatii työtä kaikkien epävapaiden ryhmien vapauden eteen.

Paperittomien välttämättömät palvelut taattava

Joulukuussa Helsingin kaupunginvaltuusto päätti ryhtyä tarjoamaan paperittomille kiireellisten terveyspalveluiden lisäksi myös välttämättömät terveyspalvelut, kuten rokotukset ja kroonisten sairauksien hoidon. Silloin monet perussuomalaiset ja kokoomuslaiset pelottelivat terveysturismilla. Helsingin Sanomat uutisoi eilen torstaina, kuinka terveysturismia ei ole syntynyt ja kustannukset uudistuksesta ovat olleet maltilliset ja tulevat pysymään sellaisina.

Jätin Tampereella joulukuussa samankaltaisen aloitteen. Sen allekirjoitti lisäkseni 27 kaupunginvaltuutettua. Helsingin esimerkki on todella rohkaiseva näyttö siitä, kuinka mitään kaaosta ei ole luvassa, kun tämä aloite hyväksytään Tampereella.

Kiireelliset terveyspalvelut on tarjottava joka tapauksessa. Kun sairauksia hoidetaan jo ennen akuuttia vaaratilannetta, kustannukset säilyvät maltillisina. Rokottaminen ehkäisee sairauksien leviämistä. Lisäksi esitän, että samalla tarjotaan paperittomille välttämätön toimeentulo ja majoitus, kuten oma perustuslakimme ja kansainväliset sitoumuksemme edellyttävät.

Pitkällä tähtäimellä ei kuitenkaan ole kestävää, että yksittäiset kunnat joutuvat kantamaan koko taakan. Siksi laki paperittomien välttämättömästä terveydenhuollosta on säädettävä, jotta samat palvelut on saatavissa kaikkialla.

Puhe Lempäälässä vappuna 2018

Puhuin tänään Lempäälän Vasemmiston ja SDP:n vapputilaisuudessa Lempäälän työväentalolla seuraavasti:

“Hyvät toverit ja ystävät!

On kunnia saada viettää vappua kanssanne Lempäälässä ja puhua täällä näin sisällissodan muistovuonna.

Minulle vasemmistolainen liike on ensisijaisesti vapausliike. Vuonna 1918:kin työväenluokka etsi vapauttaan. Köyhyys, työttömyys, elintarvikepula, huonot työolot ja heikko demokratia ajoivat työväenluokan aseisiin. Seuraukset olivat traagiset, kuten hyvin tiedämme.

Meidän tehtävämme ei ole antaa, eikä pyytää anteeksi sisällissodan aikaisia ja jälkeisiä tapahtumia. Ei meillä ole siihen oikeutta, vaikka tapahtumat eittämättä jättivätkin jälkensä sukuihimme ja liikkeeseemme. Meidän tehtävämme, sata vuotta sodan jälkeen, on muistaa. Meidän täytyy muistaa, että sodan taustalla oli pitkään kestänyt, valtava eriarvoisuus ja työväenluokan kokemus siitä, että heitä ei kuultu. Eriarvoisuus on johtanut, ja voi tulevaisuudessakin johtaa levottomuuksiin ja sotiin.

Vapaudettomat kansat ja kansanosat tulevat aina etsimään vapautta. On työväenluokan tehtävä taata rauhanomaiset ja demokraattiset keinot niille pyrkimyksille ja olla mukana tukemassa näitä kamppailuja.

Emme voi unohtaa ystäviämme, jotka täällä Suomessa kohtaavat sortoa etnisen taustansa, sukupuolensa, seksuaalisuutensa, vammansa tai muun seikan vuoksi. Samoten emme voi unohtaa ystäviämme, jotka ovat sodan jaloissa toisella puolella maailmaa, vangittuja mielipiteidensä tai ominaisuuksiensa vuoksi tai vaarassa ilmastonmuutoksen seurauksena. Työväenliike on kansainvälisen solidaarisuuden liike.

Työväenluokan kohtalo on toisiinsa sidottu, emmekä tule olemaan vapaita, kun yksikin meistä joutuu kamppailemaan vapautensa puolesta. Globaalissa kapitalismissa raha liikkuu valtion rajojen yli, mutta niin liikkuvat myös arvot, aatteet ja saasteetkin. Herrat eivät pelasta meitä Suomessa, eivätkä he tee niin muuallakaan. Työväenluokan on tartuttava toimeen oman vapautensa puolesta. Meidän on taisteltava niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa oikeudesta demokratiaan, sananvapauteen, riittävään toimeentuloon, hyviin työoloihin, inhimilliseen elämään ja puhtaaseen ympäristöön.

Eräs akuuteimmista eurooppalaisista demokratiakamppailuista on äärioikeiston vastainen kamppailu. Äärioikeistolaiset liikkeet nousevat ympäri Eurooppaa kaduilla ja hallituksissa. Suomessakin olemme saaneet seurata Pohjoismaisen vastarintaliikkeen toimintaa, joka on tiettävästi johtanut ainakin yhteen kuolemantapaukseen. Unkarissa hallitusvaltaa käyttävän Fidesz-puolueen toiminnan myötä kansalaisjärjestöjen toiminta maassa on vaikeutunut ja lehdistön sekä oikeuslaitoksen riippumattomuus ovat vaarantuneet. Koko Euroopan ja koko työväenliikkeen on yhdessä rintamassa toimittava fasististen liikkeiden nousua vastaan.

Hyvät toverit,

“Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen”, sanoo Suomen perustuslaki. Se ei ole vaikuttanut hallitusta tai Maahanmuuttovirastoa kiinnostavan. Juha Sipilän porvarihallitus on kuluneen kolmen vuoden aikana näyttänyt lukuisin tavoin halveksuvansa vapautta. Hallituksen turvapaikkapolitiikka on vain yksi esimerkki siitä. Tehdyt kiristykset ulkomaalaislakiin ja Maahanmuuttoviraston linjan tiukkeneminen asettavat turvaa ja henkilökohtaista vapautta hakevat hengenvaaraan. Suomi lähettää pikkulapsiakin äärimmäisen vaarallisiin olosuhteisiin ja vähät välittää kansainvälisistä sitoumuksistamme ja perustuslaistamme, jotka takaavat aivan jokaiselle oikeuden elämään.

Hallituksen aktiivimalli on paitsi kiky-sopimuksen vastainen leikkaus työttömyysturvaan, mutta myös leikkaus köyhien itsenäisyydestä. Yksi vapaudellisen, itsenäisen elämän peruslähtökohdista on riittävä toimeentulo. Nyt Sipilän hallitus laittaa työttömät juoksemaan olemattomien työpaikkojen ja kurssien ja palveluiden työttömyysturvan leikkaamisella uhaten. Työtön ei ole hallitukselle vapaa ihminen, työtön on laiska loinen, jota täytyy ruoskia kulkemaan oikeaan suuntaan. Kehysriihessä hallitus päätti heikentää alle 30-vuotiaiden yli kolme kuukautta työttömänä olleiden työehtoja helpottamalla määräaikaisten työsopimusten tekemistä. Silpputyö heikentää mahdollisuuksia suunnitella elämää ja luottaa tulevaisuuteen. Hallituksen harjoittama syrjintä nuoria kohtaan on osoitus siitä kapeakatseisuudesta ja halveksunnasta, joilla hallitus meihin nuoriin suhtautuu.

Sen lisäksi, että vappu on työväen juhla, se on myös opiskelijoiden juhla. Heidän asiansa meidän täytyy pitää kirkkaana mielessä. Nykyiset opiskelijat ovat huomisen maailman rakentajia. Korkealaatuinen koulutus ja tutkimus ovat olleet merkittävässä asemassa luokkanousun mahdollistamisessa siinä hyvinvointivaltiossa, jonka vasemmistolainen liike Suomeen rakensi. Sipilän hallitus on järjestelmällisesti pyrkinyt rapauttamaan korkealaatuista koulutustamme valtavin leikkauksin ja vaikeuttanut työväenluokan mahdollisuuksia opiskeluun leikkaamalla opintotuesta. Suomalaisten koulutustason nousu on pysähtynyt. Koulutettu kansa on vapautuva kansa, sillä tieto ja taito ovat parhaita välineitä itsenäisen elämän luomiseen.

Vapaus vaatii tekoja tasa-arvon ja kaikkinaisen solidaarisuuden eteen. Vasemmistolaisittain vapaassa yhteiskunnassa arvostetaan taidetta, tiedettä ja kulttuuria, sananvapautta eivät häiritse pääministerin sähköpostittelut toimittajille ja jokaisella on aito mahdollisuus tavoitella hyvää elämää, mutta vaikka matkalla kävisi kolhuja, yhteiskunta ottaa kopin. Vapautta ei rajoita yksilön ominaisuudet ja pyrimme aktiivisesti eroon kaikista sortavista rakenteista yhteiskunnassa ja omassa toiminnassamme.

Hyvät ystävät,

Vapaus vaatii tekoja. Vasemmistopuolueiden on lunastettava lupauksensa. Sillä ei ole mitään merkitystä, mitä me keskenämme puhumme, jos se ei näy äänestyskäyttäytymisessä valtuustoissa ja eduskunnassa. Tulikivenkatkuisetkaan palopuheet eivät yönsä tyhjin vatsoin tai taivasalla viettävää köyhää lämmitä. Emme saa antautua konsensuspolitiikalle, jossa kauniit sanat merkitsevät enemmän kuin se, mitä me todella teemme ja miten toimemme vaikuttavat niihin, jotka tarvitsevat kaikista eniten yhteiskunnan tukea.

Niin pitkään, kun valtio ei huolehdi omistaan, meidän täytyy pitää ihmisistä huolta. Tälläkin hetkellä aivan liian moni kärsii tehdyn politiikan vuoksi. Sitä akuuttia kärsimystä ei politiikalla poisteta, vaan meidän täytyy toimia myös arjessamme läheistemme hyvinvoinnin eteen. Sinä, joka pystyt; auta lähimmäistäsi. Tue tukibyrokratian kanssa selviämisessä, tuo apua tarvitsevalle ruokaa ja vaadi hänelle oikeutta, kun hän ei itse pysty, eivätkä viranomaiset halua sitä hänelle antaa.

Hyvät kuulijat,

Inhimillinen ja vapaa maailma on edelleen mahdollinen. Me voimme luoda sen yhteistyöllämme, mutta sen vaatimuksena on kuitenkin kansan antama mandaatti. Meidän täytyy kyetä tarjoamaan aito vaihtoehto vuosikaudet jatkuneelle leikkaus- ja kurjistuspolitiikalle. Aidosti vasemmistolaiselle politiikalle on nyt tilausta. Ihmiset ovat jo kyllästyneet vuosia heille syötettyihin loruihin leikkausten ja heikennysten pakollisuudesta. Tosiasiassa niissä ei ole kyse pakosta, sillä demokraattisessa yhteiskunnassa on aina vaihtoehtoja.

Jos kohotat tänään maljan, kohota se vapaudelle. Näillä sanoin toivotan teille kaikille hauskaa ja taistelevaa vappua!”

Nekalan kirjasto säilytettävä

Kaupunginvaltuusto päättää maanantaina talouden tasapainottamisohjelmasta. Vasemmistoliitto ei hyväksy ohjelmaan sisällytettyä Nekalan kirjaston lakkauttamista.

Lakkauttamisesitys on käsittämätön. Nekalalaiset ovat aiemminkin kamppailleet oman lähikirjastonsa puolesta tuloksekkaasti samaan aikaan kun kaupunki jättää Nekalan toistuvasti paitsioon kaikessa päätöksenteossa.

Nekalan kirjaston lainamäärät ovat nousseet reilusti viime aikoina ja palvelu on alueella todella pidetty ja tärkeä. Se on huomattu, kun tasapainottamisohjelma tuli julki. Kuntalaiset aktivoituivat heti kirjaston puolesta ja olenpa minäkin saanut runsaasti yhteydenottoja asiasta. Se on hienoa! Kuntalaisten aktiivisuus on selvästi aiheuttanut poliittista painetta muissa ryhmissä.

Kirjasto on tärkeä lähipalvelu, jota koulukirjasto tai kirjastoauto ei korvaa. Kirjastolain tehtävä on muun muassa tukea yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin. Kirjastoautossa se ei toteudu; kirjastoauto on esteellinen palvelu, joka sulkee pois piiristään muun muassa liikuntavammaiset, rollaattorin kanssa kulkevat ikäihmiset ja lastenvaunujen kanssa liikkuvat.

Koulukirjasto ja kirjastoauto eivät myöskään korvaa tarvetta julkiselle oleskelutilalle. Kirjasto on paikka, johon monet tulevat ihan vain viettämään aikaansa ilman sen kummempaa suunnitelmaa. Lukemaan päivän lehdet, vaihtamaan muutaman sanan tutun työntekijän kanssa.

Kirjaston lakkauttamista on perusteltu kiinteistön sisäilmaongelmilla. On totta, että työntekijöitä ei missään nimessä voi asettaa terveysvaaraan. Kirjastolle on kuitenkin varmasti löydettävissä puhtaat tilat Nekalan tai Viinikan alueelta.

Samaan aikaan jotkut poliitikot, jotka aikovat äänestää koko tasapainottamisohjelman puolesta, haikailevat uusien tilojen perään. Se on huonoa johtamiskulttuuria. Koko ohjelman valmisteluprosessia on varjostanut epädemokraattisuus, salailu ja kabinettipolitikointi. Tasapainottamisohjelmaan ei ole syytä jättää mukaan mitään sellaista, mistä tiedämme, ettemme halua sitä toteuttaa ja jonka estämiseen on keinot olemassa.

Nekalan kirjaston lakkauttamisella saataisiin alle 100 000 euron säästöt. Ohjelma on kokonaisuudessaan 43 miljoonaa euroa. 100 000 euroa on siinä mittakaavassa karkkirahaa. Säästöjä tästä ei tule, mutta paljon haittoja kyllä.

Kohti maksutonta varhaiskasvatusta

Tänään valtuustossa käsitellään valtuustoaloitetta siitä, että Tampereen pitäisi lähteä mukaan maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluun. Se tarkoittaisi sitä, että jokainen tamperelainen viisivuotias pääsisi maksutta 20 tunniksi viikossa.

Kokeilun hakuaika on jo päättynyt ja sivistys- ja kulttuurilautakunta päätyi olemaan sitä mieltä, että kokeiluun ei haeta, mutta maksutonta varhaiskasvatusta tarkastellaan uudelleen, jos valtion korvausosuutta kasvatetaan. Tässä kokeilussa valtio korvaa 20 prosenttia syntyneistä kuluista, loput 80 prosenttia jäävät kunnan harteille.

Tavoite maksuttomasta varhaiskasvatuksesta on äärettömän tärkeä. Varhaiskasvatus tulee nähdä osana opintopolkua ja jotta niin tapahtuu, sen on oltava maksutonta kaikille tuloluokille.

Varhaiskasvatus on äärimmäisen vaikuttavaa. Tutkitusti laadukas varhaiskasvatus vaikuttaa yksilön elämänlaatuun enemmän kuin mikään muu koulutusinvestointi. Varhaiskasvatuksen piirissä oleminen näkyy myös myöhemmin elämässä korkeampina PISA-tuloksina. Erityisen suuri merkitys varhaiskasvatuksella on maahanmuuttajataustaisille lapsille, joille päivähoito on mainio tapa oppia suomea, tutustua suomalaisiin ja suomalaiseen kulttuuriin. Heillä varhaiskasvatuksen positiiviset seuraukset näkyvät erittäin vahvasti.

Suomessa varhaiskasvatukseen osallistutaan vähemmän kuin muualla EU:n alueella. Se on huolestuttavaa. Maksuton varhaiskasvatus madaltaisi kynnystä ja tekisi varhaiskasvatukseen osallistumisesta normin.

Turvapaikka turvan vuoksi, ei meriitein

Monesti pakkopalautusten ja negatiivisten turvapaikkapäätösten yhteydessä vaaditaan, että hakijan tulee saada turvapaikka, koska hän on esimerkiksi korkeasti kouluttautunut, on oppinut kielen nopeasti tai tekee kovasti töitä.

Vaatimus on järkyttävä. Kyse on meriiteistä, jotka ovat helpoiten saavutettavissa henkilöille, joiden tulotaso kotimaassaan oli hyvä ja joilla ei ole terveysongelmia. Kyseiset meriitit eivät liity millään tavalla henkilön kokemaan vainoon tai uhkiin, vaan asettavat turvapaikanhakijat keskenään eriarvoiseen asemaan.

Oikeus elämään on kaikkien ihmisoikeuksien peruskivi. Vaino tai muu henkeen ja terveyteen kohdistuva uhka, jota henkilö ei voi paeta kotimaassaan on itsessään riittävä peruste turvapaikkaan, eikä se tarvitse lisäperusteluita.

Kun perustelemme oikeutta turvapaikkaan hakijan korkealla koulutuksella tai hyvällä työmoraalilla, tulemme samalla vihjanneeksi, että hänen elämänsä on arvokkaampi kuin jonkun sellaisen, jolla ei ole koulutusta tai joka ei ole juuri kiinnostunut palkkatyöstä – tai jolla on sellaisia fyysisiä tai psyykkisiä sairauksia, jotka vaikeuttavat tai estävät työskentelyn tai opiskelun.

Nämä perustelut paljastavat jotain perustavanlaatuista siitä, miten me näemme kanssaihmisemme. Jokainen varmasti pitää elämää itsessään arvokkaana, mutta silti valtaosan sydän läikähtää enemmän nuoren, kovasti suomea opiskelleen naisen pakkopalautukselle kuin vastaavassa tilanteessa olevalle vanhalle, kirjoitustaidottomalle miehelle. Sellainen on kapitalistinen yhteiskunta, joka kasvattaa meidät näkemään toiset ihmiset arvokkaampina kuin toiset. Jopa silloin, kun kyse on oikeudesta elämään.

Sen sijaan, että pyrimme epätoivoisesti herättämään empatiaa ja arvotamme ihmisiä heidän saavutuksiensa perusteella, meidän tulee yhä voimistaa vaatimuksiamme turvapaikkajärjestelmän uudistamisesta, pakkopalautusten lopettamisesta ja inhimillisestä maahanmuuttopolitiikasta. Vaikka ulkoisiin meriitteihin vetoamalla pelastaisimme yhden hengen, se ei muuta maailmaa inhimillisemmäksi. Päinvastoin.

Valtuustoaloite neljännen hintaryhmän luomiseksi liikuntatilojen käyttövuoromaksuihin

Valtuustoaloite neljännen hintaryhmän luomiseksi liikuntatilojen käyttövuoromaksuihin

Tällä hetkellä Tampereen kaupungin liikuntapaikkojen hinnoittelussa käytetään kolmiportaista hinnoittelua. Ryhmään 1 kuuluvat tamperelaiset urheiluseurat ja yleishyödylliset yhdistykset, ryhmään 2 kuuluvat yritykset, liikelaitokset ja yksityishenkilöt ja ryhmään 3 ei-tamperelaiset urheiluseurat. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että hinnastoon lisätään neljäs hintaryhmä yhteiskuntavastuunsa kantaville tamperelaisille yrityksille niin, että ne saavat vuokrata tiloja edullisempaan hintaan kuin ryhmä 2.

Esitämme, että alennettuun hintaryhmään kuuluvien yritysten tulee toimia yhteiskunnallisen yrityksen tavoin. Tämä tarkoittaa, että yritys muun muassa

  • tuottaa kuntalaisille tärkeää liikuntapalvelua täydentäen urheiluseurojen ja yhdistysten tarjoamia mahdollisuuksia oleellisesti
  • toteuttaa liiketoimintaansa avoimesti ja läpinäkyvästi
  • käyttää suurimman osan voitostaan toimintansa kehittämiseen
  • suosii uusia työntekijöitä palkatessaan erityisesti pitkäaikaistyöttömiä tai muusta syystä heikossa työmarkkina-asemassa olevia ja täyttää työnantajavelvoitteensa nuhteettomasti.

On perusteltua, että liikunta-alan yrityksiltä peritään korkeampaa vuokraa kuin kolmannen sektorin toimijoilta. Neljännen hintaryhmän luomisella kaupunki kuitenkin voi kannustaa yrityksiä eettisempään ja reilumpaan liiketoimintaan ja antaa merkittävää tukea sellaisille yrityksille, jotka harjoittavat sellaista liiketoimintaa, joka täydentää kolmannen sektorin palveluita ja hyödyttää kaupunkia monipuolisemmin kuin muut yksityisen sektorin toimijat.

Tampereella 19.2.2018

Noora Tapio

Lisäkseni 27 muuta allekirjoittajaa

Aloitetta käsiteltiin kaupunginvaltuustossa 16.3.2020. Sen pohjalta ei päädytty perustamaan uutta hintaryhmää, vaan aloitteen lopputuloksena yhteiskunnalliset yritykset saavat hakemuksen pohjalta pääsyn matalimpaan hintaluokkaan.

Turkki pois Afrinista!

Samat demokraattiset arvotko? Ei.

Suomen ulkoministeri Timo Soini matkusti Turkkiin vuosi sitten tammikuussa kertoakseen maan presidentti Recep Tayyip Erdoganille Suomen ja Turkin jakavan samat demokraattiset arvot. Soinin kommentti oli jo silloin tyrmistyttävä, olihan jo silloin tiedossa Turkin iät ja ajat jatkunut kurdien vastainen sortopolitiikka ja muut ihmisoikeusrikkomukset.

Tuon kommentin myötä ei ihmetytä, että Suomen ulkopoliittinen johto on pysynyt hissukseen Turkin aloittamasta maahyökkäyksestä Pohjois-Syyriassa sijaitsevan Rojavan alueelle. Soini toki kommentoi, että neuvotella pitää, mutta lausunto oli varsin myöhäinen ja vaisu tilanteeseen nähden. Presidentti Sauli Niinistö ei ole kommentoinut tilannetta millään tavalla.

Turkin hyökkäys on täysin tuomittava. Yhtäältä se on hyökkäys vastaan sellaista kansaa, joka on ollut merkittävin vastavoima Daeshia (ISIS) vastaan, mutta myös hyökkäys demokraattisia arvoja vastaan. Rojavan alueella on käynnissä radikaalin demokraattinen yhteiskuntakokeilu, jonka tulisi näyttää tietä tulevaisuuteen niin Lähi-idässä kuin muuallakin maailmassa. Hyökkäyksellään Turkki asemoi itsensä tapansa mukaisesti tasa-arvon ja demokratian vastustajaksi. (Jos tarkempi tieto Rojavasta kiinnostaa, aloita vaikka täältä: https://www.rauhanpuolustajat.org/…/rojava_inspiroiva_its…/…)

Suomen aseviennistä merkittävä osa kohdistuu Turkkiin. Se tapahtuu hallituksen siunauksella, sillä jokainen asevientisopimus vaatii luvan hallitukselta tai puolustusministeriöltä. Suomen valtiolla on taas kerran verta käsissään. Hallituksen on ryhdyttävä toimiin ihmisoikeuksia rikkoviin maihin ja potentiaalisille konfliktialueille kohdistuvan asekaupan lopettamiseksi ja vaadittava kansainväliseltä arvoyhteisöltä välittömiä toimia konfliktin lopettamiseksi ja Turkin ihmisoikeustilanteen edistämiseksi.

Valtuustoaloite paperittomien välttämättömien oikeuksien takaamiseksi

Valtuustoaloite paperittomien välttämättömien oikeuksien takaamiseksi

Paperittomien määrä Suomessa lisääntyy. Kielteisiä oleskelulupapäätöksiä annetaan sellaisille ihmisille, joilla ei tosiasiassa ole mahdollisuutta palata turvallisesti kotimaahansa. Tilanteen taustalla on muun muassa eduskunnan päätös humanitaarisen oleskeluluvan lakkauttamiseksi. Humanitaarisia oleskelulupia annettiin, kun turvapaikan tai toissijaisen suojelun edellytykset eivät täyttyneet, mutta henkilön kotimaan turvallisuustilanne oli liian epävakaa palaamiseen. Moni turvapaikanhakija on tälläkin hetkellä tilanteessa, jossa kotimaahan paluu on hengenvaarallista eikä muuta mahdollisuutta ole kuin jäädä piilottelemaan .

Tampereen on otettava toiminnassaan huomioon paperittomien kasvama määrä ja varmistettava, että myös heitä kohdellaan, kuten Suomenkin hyväksymät YK:n ihmisoikeudet ja perustuslakikin edellyttävät.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Tampereen kaupunki ryhtyy toimiin, jotta jokaiselle maassaolostatukseen katsomatta taataan Suomea velvoittavien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten edellyttämät oikeudet välttämättömiin terveyspalveluihin, toimeentuloon ja majoitukseen. Terveyspalvelut tarjotaan paperittomille samassa laajuudessa kuin turvapaikanhakijoille.

Sairauksien hoitamattomuus käy kalliiksi yhteiskunnalle, sillä kaupungilla on velvoite hoitaa välitöntä hoitoa vaativat taudit. Hoitamattomina monet taudit, kuten diabe tes ja erilaiset sydän- ja verisuonisairaudet pahenevat ja vaativat välitöntä hoitoa. Tällainen välitön hoito tulee usein myös kalliimmaksi kuin pitkäaikaissairauksien vaatimat lääkkeet ja muu hoito. Lisäksi rokottamattomuus ja tarttuvien tautien hoitamattamuus heikentävät mahdollisuuksia torjua tartuntatauteja ja ehkäistä niiden leviämistä.

Yhteiskuntarauhan kannalta on riski, jos syntyy ihmisjoukkoja, jotka elävät vastentahtoisesti järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolella ilman välttämätöntä huolenpitoa. Tilanne altistaa nämä ihmiset rikollisuudelle, hyväksikäytölle ja radikalisoitumiselle.

Samalla on varmistettava, että paperittomille tarjotaan omalla kielellään tietoa siitä, mihin palveluihin he ovat oikeutettuja, ja että tiedot tarjolla olevista palveluista löytyvät Tampereen kaupungin verkkosivuilta ainakin suomeksi, englanniksi ja paperittomien yleisimmin käyttämillä kielillä. Kaupungin henkilöstöä koulutetaan siten, että työntekijät ovat tietoisia paperittomille tarjottavista palveluista ja heitä ohjeistetaan tarjoamaan paperittomille tietoa heidän oikeuksistaan. Lisäksi esitämme, että k aupungin soveltuvat virastot selvittävät, miten kyseisten virastojen toimialalla voidaan edistää paperittomien ihmisoikeuksia.

Tampereella 18.12.2017

Noora Tapio

Lisäkseni 27 muuta allekirjoittajaa

Aloitetta käsiteltiin kaupunginvaltuustossa 19.8.2019. Esitin aloitteen palauttamista valmisteluun, sillä aloitevastaus, jonka pohjalta muutoksia nykyisiin toimintatapoihin ei oltu tekemässä, oli heikko. Vastaustekstissä virheellisesti väitettiin paperittomien henkilöiden oleskelevan poikkeuksetta laittomasti maassa ja vähäteltiin palvelutarvetta. Lisäksi aloitevastauksessa vastuu paperittomien palveluista sysättiin kohtuuttomalla tavalla järjestöjen vastuulle.

Esityksestäni äänestettiin. Äänin 22-41, 1 tyhjä, kolme poissa esitykseni hylättiin ja aloitetta ei palautettu valmisteluun.

Tämän jälkeen tein ponsiesityksen. Esitys kuului seuraavasti: “Tämän ponnen hyväksyessään kaupunginvaltuusto edellyttää, että paperittomien palveluiden järjestämisessä huomioidaan näkökohdat terveyden edistämisestä yksilö- ja väestötasolla, hallitusohjelmaan sisältyvät kirjaukset terveydenhuollon laajentamisesta ja paperittomien varhaiskasvatusoikeutta koskevasta selvityksestä sekä perustuslakivaliokunnan linjaukset varhaiskasvatuksesta”.

Myös ponsiesityksestä äänestettiin. Äänin 34-29, 4 tyhjää ponsiesitys hyväksyttiin.