Tiedote: puolueet yhteistyöhön turvallisemman vaalityön puolesta

TIEDOTE 31.3.2019 JULKAISUVAPAA HETI

PUOLUEET YHTEISTYÖHÖN TURVALLISEMMAN VAALITYÖN PUOLESTA

Eduskuntavaaliehdokkaat yli puoluerajojen ovat päättäneet ryhtyä turvaamaan toistensa vaalityötä Pirkanmaalla. Ehdokkaat ovat perustaneet verkoston, jonka avulla pyritään takaamaan se, ettei kukaan joudu kampanjoimaan yksin, vaan rinnalle löytyy muita kampanjoijia turvaksi omasta tai muista puolueista. Ehdokkaat kutsuvat mukaan yhteistyöhön ne puolueet ja muut vaalilistat, jotka suhtautuvat selvän kielteisesti poliittiseen väkivaltaan.

Tarve yhteistyöhön syntyi vaalityötä tekeviin ihmisiin kohdistuneista poliittisesti motivoiduista hyökkäyksistä.

Toivon, että jokaisessa vaalipiirissä rasismia ja fasismia vastustavat ehdokkaat ja tukiryhmät tekevät yhteistyötä, jotta yhdelläkään ehdokkaalla ei ole tarvetta tehdä katukampanjointia yksin”, sanoo yhteistyökutsun lähettänyt Vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas Noora Tapio.

Verkosto on perustamassa chat-ryhmää, jossa eri puolueiden edustajat voivat pyytää kampanjointiseuraa toisistaan.

Poliittisen väkivallan kohteiksi ovat lyhyen ajan sisällä joutuneet jo ainakin sinisten Timo Soini, sosialidemokraattien Hussein al-Taee ja vasemmiston Suldaan Said Ahmed. Vihreiden Juhana Suoniemi joutui hiljattain rauhoittelemaan yleisöä väkivaltaisesti uhkailleen henkilön. Lisäksi verkkohäirintää, maalitusta ja uhkailua ovat kokeneet kymmenet ehdokkaat eri puolueista.

“Väkivallanteot ovat suoraa seurausta verkossa tapahtuvasta vihakampanjoinnista, jota tukevat erilaiset valeuutissivustot, jotka eivät ole sitoutuneet journalistin ohjeisiin. Verkkohäirintään ja netin vihapuheeseen puuttumiseen täytyy löytää keinot. Vihapuhe on jo uhka demokratialle”, toteaa Feministisen puolueen eduskuntavaaliehdokas Tero Hannula.

Verkossa tapahtuva häirintä kohdistuu usein seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin, naisiin, alkuperäiskansoja edustaviin ihmisiin, maahanmuuttajiin ja rodullistettuihin, sekä näiden ryhmien oikeuksia ajaviin henkilöihin. Politiikan ja vaalityön täytyy olla turvallista kaikille ihmisille taustastaan ja ominaisuuksistaan riippumatta.

Lisätietoja:

Noora Tapio (vas.)

0400908088

noora@nooratapio.fi

 

Tero Hannula (fp.)

Sofia Julin (sdp)

Johanna Loukaskorpi (sdp)

Minna Mentula (skp)

Jaakko Mustakallio (vihr.)

Petra Packalén (skp)

Joonas Soukkio (kesk.)

Hyvää suomalaisen demokratian päivää!

Tänään on suomalaisen demokratian päivä. Tasan sata vuotta sitten alkoi äänestys ensimmäisissä vaaleissa sisällissodan jälkeen. Kyseessä on toki tärkeä merkkipaalu, mutta tässä tavataan unohtaa, että 40 000 punaista saivat kansalaisluottamuksen vasta pari vuotta myöhemmin.

Suomi kieltämättä pärjää hyvin kansainvälisissä demokratiavertailuissa. Vähäinen korruptio, läpinäkyvä vaalijärjestelmä, hallinnon avoimuus, sananvapaus ja moni muu asia ovat merkkejä siitä, että paljon on tehty oikein.

Merkittäviä puutteitakin kuitenkin löytyy.

Eriarvoisuuden kasvu on vakava uhka demokratialle. Toimeentulo ja poliittinen osallistuminen kulkevat käsi kädessä, eikä köyhien ääni kuulu demokratian kentillä riittävästi.

Edustuksellisen demokratian elimet eivät ole lainkaan turhan edustavia. Vaaleilla valitut luottamushenkilöt ovat koko kansaan verrattuna säännönmukaisesti useammin ylimpiin tuloluokkiin kuuluvia, miehiä, valkoisia ja niin edelleen.

Myös yleistyvä vihapuhe uhkaa demokratiaa. Tietyt ryhmät pyrkivät säännönmukaisesti hiljentämään sorrettuihin ihmisryhmiin kuuluvia vihapuheen avulla, eikä poliisia ole juuri kiinnostanut puuttua tähän ongelmaan. Erityisen huolestuttavaa on se, miten salonkikelpoista rasismista ja myös muusta eri ihmisryhmiin kohdistuvasta vihasta on tullut.

Demokratiavajetta aiheuttaa myös yksityistämis- ja yhtiöittämisaalto. Kun tärkeät palvelut viedään osakeyhtiöiden järjestettäväksi, kansalla ei ole oikeutta vaikuttaa siihen, miten palveluita tuotetaan. Aina edes esimerkiksi kaupunginvaltuutetut eivät saa riittävää tietoa yhtiöiden toiminnasta.

Siispä: kun juhlistamme suomalaisen demokratian merkkipäivää, muistakaamme, että työtä on vielä tehtävänä!

Valtuustoaloite joukkoliikenneyhteydestä Kintulammin luonnonsuojelualueelle

Valtuustoaloite joukkoliikenneyhteydestä Kintulammin luonnonsuojelualueelle

Teisko-Aitolahdessa sijaitseva, vastikään perustettu Kintulammin luonnonsuojelualue on mainio retkikohde. Se on kuitenkin haastavasti saavutettava: lähimmältä bussipysäkiltä on reitistä riippuen noin kolme tai 1,6 kilometriä matkaa luonnonsuojelualueelle ja matka kulkee pääosin vilkasliikenteistä Pulesjärventietä, jota ei suositella käveltäväksi etenkään lasten tai isojen ryhmien kanssa.

Tilanne paitsi heikentää autottomien perheiden ja muiden kävijöiden mahdollisuutta päästä nauttimaan luonnonsuojelualueesta, se myös lisää autoilua. On erikoista, että kohtalaisen matkan päässä Tampereen keskustasta sijaitsevalle luonnonsuojelualueelle pääsemiseksi on lähes välttämätöntä kulkea yksityisautolla.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että kaupunki ryhtyy selvittämään mahdollisuuksia järjestää Kintulammille kunnollinen joukkoliikenneyhteys. Ei liene välttämätöntä, että vuoroja on tiheästi tai aivan ympäri vuoden, mutta tamperelaisille ja Tampereella vieraileville on hyvä mahdollistaa jollain keinolla pääsy alueelle joukkoliikenteellä.

Tampereella

26.11.2018

Noora Tapio

Lisäkseni 27 muuta allekirjoittajaa

Aloitetta ei ole vielä käsitelty lautakunnassa, kaupunginhallituksessa tai -valtuustossa.

Älä osta mitään -päivästä Osta harkiten -elämään

Huomenna on Black Friday -alennusmyyntipäivän myötä myös Älä osta mitään -päivä, joka kritisoi kulutusyhteiskuntaa ja kehottaa pohtimaan omia kulutusvalintojasi ostolakon keinoin.

Ajatus on tietysti tärkeä. Massa-alennusmyynnit, ylikulutus ja sen sellainen ovat kapitalistisen yhteiskunnan tuotteita, joiden vaikutukset luonnolle ovat haitallisia ja joiden taustalla on monenlaista hyväksikäyttöä. Näitä kysymyksiä on aivan perusteltua pohtia jokaisen kulutusvalinnan yhteydessä.

Tässä alennusmyyntikritiikissä kuitenkin tavataan sivuuttaa luokkakysymykset. Monelle jättialet ovat ainoa keino ostaa ehjä puhelin tai talvikengät. Tietyissä puheenvuoroissa on aivan kohtuuttoman paljon moralistista elitismiä, joka sivuuttaa valtarakenteet ja luokan vastuuttaen lähinnä yksilöitä omista valinnoistaan samaan aikaan, kun pröystäilevä yläluokka vähät välittää aktivistien kampanjoista.

Edellämainitsemani pakko on eräs kapitalistisen yhteiskunnan synnyttämä riippuvuussuhde. Kyse on ihan keskeisestä ilmiöstä kapitalismissa: köyhän on pakko hyödyntää alennusmyyntejä, työläisen on käytettävä autoa, koska ilmankaan ei töihin pääse ja niin edelleen.

Kapitalismia ei pureta syyllistämällä yksilöitä pakon edessä tehtävistä valinnoista. Kapitalismin aiheuttamia ongelmia ei korjaa kuluttajavaikuttaminen, vaan sen sijasta tarvitsemme poliittisen voiman, joka vaatii riittävää toimeentuloa, globaalien rahavirtojen kääntämistä ihmisten hyväksi, luonnolle ja ilmastolle haitallisen tuotannon suitsimista, inhimillisiä työehtoja kaikkialla maailmassa ja niin edelleen.

Puhetta piisaa, tekoja ei niinkään

Eilen budjettivaltuustossa ilmastonmuutos puhutti. Me vasemmistossa vaadimme, että joukkoliikenteen lippuhintoja ei koroteta, eikä metsää hakkaamalla hankita lisätuloja. Pormestarikoalitio sopi keskenään, että kaupungin budjettia paikataan 200 000 euron hakkuilla, jotka vastaavat Pyynikin suojelualueen kokoista metsäaluetta.

Tampereen ilmastolinja on hyvä: hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä. Riittävä se ei ole, vaan meillä on sitäkin kovempi kiire. Lisäksi suhtaudun varsin skeptisesti siihen, onko kaupunginvaltuustolla todella halua tehdä riittävät toimet.

Valtuustossa eräät oikeistopopulistit harmittelivat sitä, kuinka me ilmastonmuutoksen vuoksi ripeitä toimia vaativat aiheutamme ahdistusta nuorissa. Me?! Ei. Kyllä se ahdistus herää tieteellisistä tosiasioista, jotka varsin selvästi osoittavat, että ilmastonmuutos tapahtuu juuri nyt ihmiskunnan toimien vuoksi ja että äärimmäisen katastrofin välttämiseksi suunnan on muututtava välittömästi.

Sen lisäksi ahdistusta herättää nämä oikeistopopulistit, jotka vetävät mattoa meidän altamme. Valheiden levittäminen ja ilmastopolitiikan vesittäminen on vaarallista touhua.

Me nuoret haluamme tulevaisuuden. Tällä hetkellä se tulevaisuus ei näytä kovin valoisalta. Suunta on kuitenkin mahdollista muuttaa. Se vaatii perinpohjaisia muutoksia yhteiskuntiin, mutta se on mahdollista yhtä kaikki. Meidän on valittava juuri nyt, siirrymmekö hallitusti aikakaudelle, jonka suurin määrittävä tekijä on ilmasto, vai teemmekö sen hallitsemattomasti, aiheuttaen peruuttamatonta vahinkoa luonnolle ja maapallon elinkelpoisuudelle.

Nyt on muutoksen aika. Sen on näyttävä jokaisessa poliittisessa päätöksessä.

Koululaisten terveystarkastukset olisi pian saatava kuntoon

Julkaistu Aamulehden mielipidepalstalla

Kunnilla on velvollisuus järjestää oppilaille terveystarkastus joka vuosi ja vuosiluokkien 1, 5 ja 8 terveystarkastusten tulee olla laajoja.
Laaja terveystarkastus toteutetaan lääkärin ja terveydenhoitajan yhteistyöllä, ja sillä on iso merkitys terveysongelmien aikaisessa havaitsemisessa ja ennaltaehkäisyssä.
Oppilaan terveyden ja hyvinvoinnin selvittämisen lisäksi tarkastus sisältää vanhempien ja koko perheen hyvinvoinnin arvioimisen ja tukemisen.

Pirkanmaalla koululaisten oikeus terveystarkastuksiin ei toteudu mallikkaasti. Valkeakoskella toisen luokan oppilaat ja osa yläkoululaisista jäävät resurssipulan vuoksi vaille terveystarkastusta.
Terveystarkastuksia jää tekemättä myös Kangasalla, Pälkäneellä ja Viialassa. Vähäisempää katoa on ollut Hämeenkyrössä. Tampereelta emme saaneet tietoja terveystarkastusten kattavuudesta.

Tilanne on Pirkanmaalla ongelmallinen, mutta valitettavasti ei poikkeuksellinen. THL:n 2016-2017 tekemän selvityksen mukaan 10 % ensimmäisen ja 11 % kahdeksannen luokan oppilaista ei päässyt lääkärintarkastukseen. Tulos kertoo siitä, että Suomessa ei vielä ymmärretä lääkärintarkastusten merkitystä.

Saman selvityksen mukaan terveydenhoitajat ja lääkärit kokivat, että silloinkin kun terveystarkastukset saadaan toteutettua, oppilasta kohden varattu aika ei riitä tarkastuksen hoitamiseen asianmukaisesti.
Tämä heikentää erityisesti mielenterveyden pulmien varhaista havaitsemista. Tämä toki kasaa ongelmia ja kustannuksia hoitojärjestelmän raskaampiin palveluihin.

Tervettä aikuisuutta rakennetaan lapsuudessa. Laadukkaan ja saavutettavan kouluterveydenhuollon vaikutukset lasten ja perheiden hyvinvoinnille ovat merkittävät. Asiaan on syytä puuttua reippaasti ja sen
ansaitsemalla vakavuudella.

Anna Kontula
Kansanedustaja, vas.
Noora Tapio
Tampereen kaupunginvaltuutettu, vas.

Vastentahtoisesta osa-aikatyöstä työn uudelleenjakoon

Vastentahtoinen osa-aikatyö on lisääntynyt 2010-luvulla huomattavasti. Osa-aikatyö on monelle mieluinen keino sovittaa työn kanssa yhteen esimerkiksi perhe-elämä, opiskelu tai oma hyvinvointi. On kuitenkin kohtuutonta, että moni joutuu tyytymään osa-aikaiseen työhön ja sen seurauksena liian pieneen palkkaan.

Kyse on myös merkittävästä tasa-arvo-ongelmasta. Naiset tekevät huomattavasti useammin osa-aikaista työtä kuin miehet. Sen lisäksi eroja on siinä, milloin osa-aikatyötä tehdään: vaikuttaa siltä, että miehillä kyse on merkittäviltä osin lähinnä opiskeluajan tilanteesta, kun taas naisilla osa-aikatyön tekeminen jakautuu koko työiälle. Eroavaisuuksien syynä on työmarkkinoiden sukupuolittuneisuus. Osa-aikatyö kasautuu naisenemmistöisille aloille, kuten kaupan alalle, sosiaali- ja terveysalalle sekä matkailu- ja ravintola-alalle.

Kyse ei ole olosuhteiden pakosta, vaan tähänkin asiaan voidaan vaikuttaa poliittisilla päätöksillä. Käyn seuraavaksi läpi eräitä keinoja, joilla tilanteeseen voidaan vaikuttaa.

Merkittävää apua tilanteeseen on saatavilla työn jakamisesta. Joillain meistä on liikaa työtä ja joillain liian vähän. Päivittäisen työajan lyhentämisellä kuuteen tuntiin tai viikoittaisten työpäivien vähentämisellä neljään päivään niin, että palkkataso on sama kuin nyt kokoaikatyössä tukisi työssäkäyvien ja tällä hetkellä työttömänä olevien hyvinvointia.

Toisinaan tunne vastentahtoisuudesta voi syntyä myös liian pienistä tuloista. Pienikin tuntimäärä sopisi elämäntilanteeseen hyvin, mutta tulot eivät riitä kattamaan menoja. Perustulo mahdollistaisi riittävän toimeentulon myös osa-aikatyötä tekeville. Nykyinen työttömyysturvajärjestelmä ajaa työttömän tilanteeseen, jossa työtä ei välttämättä uskalleta edes ottaa vastaan, koska luvassa voi olla pitkä odotusaika ennen työttömyystukipäätöksen saamista. Soviteltu työttömyysturva ei siis ole toimiva keino osa-aikatyön toimeentuloon jättämien aukkojen paikkaamiseen, vaan riittävä perustulo rakentaisi myös turvallisuutta arkeen.

Matala koulutus on tekijä, joka toistuu usein vastentahtoista osa-aikatyötä tekevien arjessa. Työn koulutusvaatimusten lisääntyessä moni matalasti koulutettu uhkaa pudota kelkasta. Jokaiselle oppimaan halukkaalle on tarjottava mahdollisuus opiskeluun, oli kyse sitten itseisarvoisesta sivistyksen kartuttamisesta, pyrkimyksestä hankkia ammattitaito tai päivittää jo olemassaolevia tietoja ja taitoja. Työn muuttuessa elinikäinen osaamisen kehittäminen nousee entistä tärkeämpään rooliin.

Yksipuoliset nollatuntisopimukset olisi syytä siirtää osaksi historiaa. Nollatuntisopimus on monelle esimerkiksi opiskelun aikana kätevä tapa saada lisätienestejä ja työkokemusta, mutta usein kyse on yksipuolisesta sanelusta. Nollatuntisopimusten käyttö tulisi kieltää silloin, kun kyse on työnantajan yksipuolisesta sanelusta. Nollatuntisopimuksilla työtunnit jäävät usein vähäisiksi ja elämä käy stressaavaksi, kun koko ajan joutuu vahtimaan, onko työvuoroja tarjolla.

Vastentahtoisen osa-aikatyön lisääntymisen taustalla voi kenties olla myös aktiivimalli, joka pakottaa työttömän pyrkimään edes osa-aikaiseen työhön. Tilastokeskuksen julkaisu, johon Ylen artikkeli viittaa, ei yksilöi, onko tilanteessa ongelma se, että työtunteja ei ole riittävästi vai se, että työssä on pakko käydä. Myös työmarkkinoiden ulkopuolelta löytyy paljon toimintaa, joka on hyödyllistä sekä yksilölle että yhteiskunnalle, vaikka siitä ei makseta palkkaa. Monella voi myös olla tilanne, jossa ei ole pääsyä esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeelle, vaikka työkykyä ei käytännössä ole. Työssäkäynnin tulee olla oikeus, ei velvollisuus.

Ei hoitajamaksua, vaan maksuton terveydenhuolto

Tampereen talousarvioesitykseen sisältyy sairaanhoitajakäynneistä perittävän kymmenen euron hoitajamaksun käyttöönotto. Se oli pöydällä jo keväällä talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä, mutta silloin sitä ei otettu käyttöön.

Hoitajamaksulla saataisiin paikattua kaupungin taloutta vain 200 000 euron edestä, mutta vahinko olisi suuri. Tämä väistämättä viivästyttäisi hoitoon hakeutumista etenkin pienituloisten kohdalla ja juuri pienituloisilla on tutkitusti suurin tarve terveyskeskuspalveluille. Kokonaisuudessaan suomalaisten terveys on kohentunut, mutta sosioekonomisen taustan mukaiset terveyserot ovat kasvaneet.

Vuonna 2016 koko maassa ulosottoon päätyi noin 400 000 sotepalvelulaskua. Se on 14 prosenttia kaikista ulosottoon päättyneistä laskuista ja esimerkiksi hiljattain THL:n tutkimus paljasti, että enemmän kuin joka kymmenes eläkeläinen on jättänyt menemättä lääkäriin, koska maksu on liikaa. On siis selvää, että sotepalveluien hinta rokottaa pienituloisia kohtuuttomasti.

Uusien asiakasmaksujen sijasta on pyrittävä kohti maksutonta perusterveydenhuoltoa. Se tukisi varhaista hoitoonhakeutumista ja olisi tärkeä työkalu terveyserojen pienentämiseen.

Väestönkasvun rajoittaminen ei ratkaise ilmastonmuutosta

Viimeaikaisten ilmastouutisten myötä keskustelu väestönkasvusta on noussut entistä vahvemmin pinnalle. Tietyissä, etenkin oikeistopopulistisissa puheenvuoroissa ilmastokriisin syyksi maalataan maapallon väkiluku.

Tämä on oikeistopopulistien lempilapsi, eikä ihme. Väkilukua syyttämällä oikeistopopulistit voivat oikeuttaa länsimaisen kerskakulutuksen ja kapitalistisen järjestelmän, osoittaa sormella “niitä muita” ja “kritisoida” maahanmuuttoa.

Maapallon väkiluku ei olisi ongelma, mikäli resurssit jaettaisiin reilusti ja järkevästi. Tiettävästi resursseja on edelleen aivan riittävästi, mutta kapitalistinen talousjärjestelmä jakaa ne epätasa-arvoisesti ja hukkaa niitä valtavasti.

On kuitenkin aivan eri asia keskustella paikallisen väestönkasvun ongelmista. On selvää, että ripeä paikallinen väestönkasvu voi aiheuttaa ympäristöhaasteita, kun esimerkiksi viemäriverkosto tai jätehuolto ei pysy kasvavan väestön perässä.

Lisäksi on syytä huomata, että ripeän väestönkasvun taustalla on vasemmistolaisittain epätoivottavia ilmiöitä, kuten köyhyyttä, korkeaa sairastavuutta ja naisten matalaa koulutusta. Nämä ongelmat on tietenkin korjattava ja samalla väestönkasvun trendi muuttuu.

Linkolalaiset vaatimukset väestön vähentämisestä ovat kuitenkin piirteiltään fasistisia ja niistä on pysyttävä kaukana. Se on älyllisesti epärehellistä ja inhimillisesti kestämätöntä toimintaa. Sen sijaan meidän on käännettävä katseemme siihen, miten globaalin talouden suhteita voidaan muuttaa niin, että resurssit tulevat hyötykäyttöön, eikä niitä tuhlailla hukkaan tai niille, joilla on jo liikaa.

Lakot ovat osa demokratiaa

Viimeaikaiset puhenvuorot poliittisten lakkojen rajoittamiseksi ovat todella vaarallisia. Poliittinen lakko on yksi demokraattisen yhteiskunnan tarjoamista mahdollisuuksista mielipiteenilmaisuun. Onkin varsin erikoista, miten liberaaleinakin näyttäytyneet poliitikot ovat viime aikojen julkisen keskustelun perusteella valmiita rajoittamaan yhtä perusvapautta.

Suomi on rakennettu poliittisilla lakoilla. Niillä on historian saatossa taisteltu venäläistämistoimia vastaan, ajettu yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta ja vaadittu verovaroilla rahoitettua eläkejärjestelmää.

Oikeus poliittiseen lakkoon perustuu YK:n työjärjestö ILO:n linjaamiin periaatteisiin. Linja on muodostettu kolmikannassa, siis yhteistyössä hallitusten, työntekijöiden ja työnantajien kanssa ja siihen linjaan Suomikin on sitoutunut.

Demokratia ei voi koskaan perustua vain äänestämiselle, eikä meillä ole yhtäkään syytä kaventaa demokratiaa tällä tavalla. Työntekijöillä on aina oltava oikeus puolustaa itseään hallitusten työläisvastaiselta politiikalta.