Huomenna on Black Friday -alennusmyyntipäivän myötä myös Älä osta mitään -päivä, joka kritisoi kulutusyhteiskuntaa ja kehottaa pohtimaan omia kulutusvalintojasi ostolakon keinoin.
Ajatus on tietysti tärkeä. Massa-alennusmyynnit, ylikulutus ja sen sellainen ovat kapitalistisen yhteiskunnan tuotteita, joiden vaikutukset luonnolle ovat haitallisia ja joiden taustalla on monenlaista hyväksikäyttöä. Näitä kysymyksiä on aivan perusteltua pohtia jokaisen kulutusvalinnan yhteydessä.
Tässä alennusmyyntikritiikissä kuitenkin tavataan sivuuttaa luokkakysymykset. Monelle jättialet ovat ainoa keino ostaa ehjä puhelin tai talvikengät. Tietyissä puheenvuoroissa on aivan kohtuuttoman paljon moralistista elitismiä, joka sivuuttaa valtarakenteet ja luokan vastuuttaen lähinnä yksilöitä omista valinnoistaan samaan aikaan, kun pröystäilevä yläluokka vähät välittää aktivistien kampanjoista.
Edellämainitsemani pakko on eräs kapitalistisen yhteiskunnan synnyttämä riippuvuussuhde. Kyse on ihan keskeisestä ilmiöstä kapitalismissa: köyhän on pakko hyödyntää alennusmyyntejä, työläisen on käytettävä autoa, koska ilmankaan ei töihin pääse ja niin edelleen.
Kapitalismia ei pureta syyllistämällä yksilöitä pakon edessä tehtävistä valinnoista. Kapitalismin aiheuttamia ongelmia ei korjaa kuluttajavaikuttaminen, vaan sen sijasta tarvitsemme poliittisen voiman, joka vaatii riittävää toimeentuloa, globaalien rahavirtojen kääntämistä ihmisten hyväksi, luonnolle ja ilmastolle haitallisen tuotannon suitsimista, inhimillisiä työehtoja kaikkialla maailmassa ja niin edelleen.