Julkaistu Aamulehden mielipidepalstalla
Kunnilla on velvollisuus järjestää oppilaille terveystarkastus joka vuosi ja vuosiluokkien 1, 5 ja 8 terveystarkastusten tulee olla laajoja.
Laaja terveystarkastus toteutetaan lääkärin ja terveydenhoitajan yhteistyöllä, ja sillä on iso merkitys terveysongelmien aikaisessa havaitsemisessa ja ennaltaehkäisyssä.
Oppilaan terveyden ja hyvinvoinnin selvittämisen lisäksi tarkastus sisältää vanhempien ja koko perheen hyvinvoinnin arvioimisen ja tukemisen.
Pirkanmaalla koululaisten oikeus terveystarkastuksiin ei toteudu mallikkaasti. Valkeakoskella toisen luokan oppilaat ja osa yläkoululaisista jäävät resurssipulan vuoksi vaille terveystarkastusta.
Terveystarkastuksia jää tekemättä myös Kangasalla, Pälkäneellä ja Viialassa. Vähäisempää katoa on ollut Hämeenkyrössä. Tampereelta emme saaneet tietoja terveystarkastusten kattavuudesta.
Tilanne on Pirkanmaalla ongelmallinen, mutta valitettavasti ei poikkeuksellinen. THL:n 2016-2017 tekemän selvityksen mukaan 10 % ensimmäisen ja 11 % kahdeksannen luokan oppilaista ei päässyt lääkärintarkastukseen. Tulos kertoo siitä, että Suomessa ei vielä ymmärretä lääkärintarkastusten merkitystä.
Saman selvityksen mukaan terveydenhoitajat ja lääkärit kokivat, että silloinkin kun terveystarkastukset saadaan toteutettua, oppilasta kohden varattu aika ei riitä tarkastuksen hoitamiseen asianmukaisesti.
Tämä heikentää erityisesti mielenterveyden pulmien varhaista havaitsemista. Tämä toki kasaa ongelmia ja kustannuksia hoitojärjestelmän raskaampiin palveluihin.
Tervettä aikuisuutta rakennetaan lapsuudessa. Laadukkaan ja saavutettavan kouluterveydenhuollon vaikutukset lasten ja perheiden hyvinvoinnille ovat merkittävät. Asiaan on syytä puuttua reippaasti ja sen
ansaitsemalla vakavuudella.
Anna Kontula
Kansanedustaja, vas.
Noora Tapio
Tampereen kaupunginvaltuutettu, vas.