Lakot ovat osa demokratiaa

Viimeaikaiset puhenvuorot poliittisten lakkojen rajoittamiseksi ovat todella vaarallisia. Poliittinen lakko on yksi demokraattisen yhteiskunnan tarjoamista mahdollisuuksista mielipiteenilmaisuun. Onkin varsin erikoista, miten liberaaleinakin näyttäytyneet poliitikot ovat viime aikojen julkisen keskustelun perusteella valmiita rajoittamaan yhtä perusvapautta.

Suomi on rakennettu poliittisilla lakoilla. Niillä on historian saatossa taisteltu venäläistämistoimia vastaan, ajettu yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta ja vaadittu verovaroilla rahoitettua eläkejärjestelmää.

Oikeus poliittiseen lakkoon perustuu YK:n työjärjestö ILO:n linjaamiin periaatteisiin. Linja on muodostettu kolmikannassa, siis yhteistyössä hallitusten, työntekijöiden ja työnantajien kanssa ja siihen linjaan Suomikin on sitoutunut.

Demokratia ei voi koskaan perustua vain äänestämiselle, eikä meillä ole yhtäkään syytä kaventaa demokratiaa tällä tavalla. Työntekijöillä on aina oltava oikeus puolustaa itseään hallitusten työläisvastaiselta politiikalta.

Nyt on aika toimia

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkisti tänään ilmastoraporttinsa. Kyse on ehkä koko maailmanhistorian tärkeimmästä dokumentista.

Lohdullisinta on se, että raportin mukaan voimme edelleen pysytellä 1,5 asteen alapuolella. Tämänhetkiset toimet, joihin valtiot ovat sitoutuneet, eivät kuitenkaan riitä. Jos linja ei muutu nyt, keskilämpötila nousee kolmella asteella. Se tietää äärimmäisen suuria vaikeuksia. Esimerkiksi täältä pääset katsomaan, mitä eri ilmastoskenaariot käytännössä tarkoittavat: https://interactive.carbonbrief.org/impacts-climate-change…/

Jotta Suomi saa hoidettua oman osansa tämän ongelman ratkaisemisesta, meidän täytyy pyrkiä hiilinegatiivisuuteen jo 2030-luvun aikana. Käytännössä se tarkoittaa, että hiilinielujen, kuten metsien ja soiden, tulee sitoa enemmän hiiltä kuin mitä me tuotamme.

Edessä on äärimmäisen suuria muutoksia jokaisella yhteiskunnan osa-alueella. Muun muassa tuotantorakenteen, liikkumisen, työelämän, asumisen ja kuluttamisen on muututtava, niin Suomessa kuin muuallakin. Se ei riitä että kulutamme vihreämmin, vaan yhteiskuntana meidän täytyy kuluttaa vähemmän.

Meillä on käsillämme ihmiskunnan suurin haaste, eikä meillä ole hetkeäkään hukattavaksi.

Sivistyksen, toimeentulon ja ympäristön puolella edarivaaleissa

Olen ehdolla Tampereen uuden ylioppilaskunnan edustajistovaaleissa numerolla 379 Tampereen yliopiston vihreän vasemmiston Vivan listalla. Lisäkseni listalla on 52 muuta timanttisen huikeaa ehdokasta!

Edustajistovaalit järjestetään poikkeavassa aikataulussa nyt, koska Tampere3-prosessin myötä Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto yhdistyvät vuodenvaihteessa. Näissä vaaleissa päätetään, millaiseksi uusi ylioppilaskunta muodostuu. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että jokainen äänioikeutettu antaa äänensä!

Vivan listalle lähdin muun muassa siksi, että Viva on vakuuttava järjestö, joka ei kaihda ottaa kantaa monimutkaisiin kysymyksiin. Viva on toiminut aktiivisesti läpi koko T3-prosessin sivistysyliopiston periaatteita puolustaen, yliopiston autonomian murentamista vastaan.

Hallituksen romutettua opintotukea ja lisättyä sen lainapainotteisuutta on äärimmäisen tärkeää, että uusi ylioppilaskunta seisoo vahvasti vastikkeettoman perustulon puolesta. Riittävä toimeentulo rohkaisee opiskelemaan ja vähentää opiskelunaikaista stressiä. Niin ikään kaikissa tilanteissa maksettava perustulo varmistaa, ettei väärät valinnat sulje ovia, vaan alanvaihto on helppoa. Näin takaamme opiskelijoille mahdollisuuden kokeilla ja uskaltaa.

Niin ikään on tärkeää, että ylioppilaskunta viitoittaa tietä yhä ilmastoystävällisempään maailmaan. Sivistysyhteisön tehtävä on olla edelläkävijä ja noin 18 000 opiskelijaa edustavan edunvalvontajärjestön on tehtävä työtä sen eteen, että ihmiskunnalla on huominen. Se on jokaisen opiskelijan etu.

Maksuttoman koulutuksen, yhdenvertaisuuden, hyvien terveyspalveluiden ja kunnollisten oppimisympäristöjen edistäminen ovat nekin tärkeitä asioita. Niistä kirjoitan seuraavalla kerralla.

Tampereen ylioppilaskunnan edustajistovaalit käydään 24.-26.9.2018. Äänioikeutettuja ovat Tamyn ja TTYY:an jäsenet. Lisää tietoa täältä: http://tampereenylioppilaskunta.fi/?page_id=59

Reilut työehdot kuuluvat kaikille, myös ruokaläheteille

Foodora Take Responsibility / Foodora Vastuuseen-kampanja pyrkii kiinnittämään huomiota Foodora-ruokalähettifirman epäeettisiin käytäntöihin ja muuttamaan niitä.

Foodora on niin sanotun alustatalouden toimija. Sen työntekijät ovat freelancereita, joiden tarjoamia palveluita, tässä tapauksessa ruokalähetyksiä, Foodora välittää asiakasyrityksilleen. Työntekijät pääsääntöisesti eivät ole työsuhteessa, vaan yrittäjiä.

Yrittäjyyden vapaudesta he eivät pääse nauttimaan, mutta yrittäjyyden varjopuolista kyllä. He eivät kuulu työehtosopimusten piiriin, työstä ei kerry eläkettä, sosiaaliturva on heikko ja työterveyshuoltoa ei ole, muutamia ongelmia mainitakseni.

Viime aikoina Foodoran toiminta on ottanut harppauksia yhä epäeettisempään suuntaan, kun yritys yksipuolisella päätöksellä pienensi lähettien palkkioita ja poisti autolähettien aiemmin saaman parkkiedun ja kilometrikorvaukset. Nämä tekivät ison loven lähettien tilipussiin. Foodora myös vei läheteiltä sosiaalitilat ja vuorojakoa on muutettu yhä epäreilummaksi: moni on joutunut jopa menemään sairaana työhön, jotta voi olla varma, että vuoroja tulee tulevaisuudessakin.

Foodora Vastuuseen -kampanja vaatii palkkion palauttamista vähintään aiemmalle tasolle, inhimillistä ja läpinäkyvää vuorojakoa, sosiaalitilojen palauttamista, korvausta työvälineiden (pyörän tai auton sekä puhelimen) ylläpitoon, vakuutusta sairastumisen ja tapaturmien varalta, sekä mahdollisuutta solmia työsopimus.

Nämä vaatimukset ovat tärkeitä ja yrityksen on syytä kuulla niitä. Tämä ei kuitenkaan voi jäädä vain yritysten tai aktiivisten työntekijöiden vastuulle. Alustataloudelle on luotava pelisäännöt, jotka varmistavat, että työehdot kuuluvat aivan jokaiselle. Ei ole reilua, että alustatalouden toimijat voivat tällä tavalla vältellä lain noudattamista.

Vasemmistoliiton työ Nekalan kirjaston puolesta tuotti tulosta!

Keväällä talouden tasapainottamisohjelman myötä kaupunginvaltuusto hyväksyi, että Nekalan kirjasto lakkautetaan. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä oli ainoa, joka kokonaisuudessaan vastusti kirjaston lakkauttamista. Se oli myös taustalla siinä, miksi saimme potkut pormestarikoalitiosta.

Tämän viikon tiistaina tilanne sai uuden käänteen, kun hyväksyimme sivistys- ja kulttuurilautakunnassa 50 000 euron panostuksen kirjastotoiminnan jatkumiseen Nekalassa. Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan kirjasto siirtyy Normaalikoululle omatoimikirjastoksi. Päätös tarvitsee vielä marraskuussa kaupunginvaltuuston sinetin, mutta jo näyttää hyvältä!

On tietysti harmillista, kun kirjastotyöntekijästä luovutaan. Kirjastoalan työntekijöiden ammattitaito on rautaista ja se antaa tärkeän lisän kirjastotoiminnalle.

Kiitos tästä kuuluu aivan erityisesti aktiivisille kuntalaisille, jotka puolustivat lähikirjastoaan! Näin ei varmasti olisi tapahtunut ilman tamperelaisten aktiivista vaikuttamistoimintaa. Muun muassa 2000 hengen allekirjoittama adressi antoi meille mandaatin tehdä työtä kirjaston säilymisen puolesta, eikä valtuuston enemmistö todennäköisesti taipuisi tähän ilman alueen asukkaiden luomaa painetta.

Mahdollisuus pärstäkerroinirtisanomisiin tekee työelämästä turvatonta

Hallitus aikoo heikentää alle 20 hengen yrityksissä työskentelevien irtisanomissuojaa. Asiaa käsitellään eduskunnassa marraskuussa. Hallituksen tahdon toteutuessa pienissä yrityksissä henkilöperustaisesta irtisanomisesta tulisi helpompaa. Muutos koskisi noin 90 prosenttia yrityksistä, siis valtavaa määrää työntekijöitä.

Hallitus väittää tämän muutoksen edistävän työllisyyttä. Sillä ei kuitenkaan ole lainkaan tutkimusnäyttöä väitteensä tueksi. Vaikuttaakin siltä, että työllisyyspuhe on silmänlumetta työntekijöiden aseman murentamiseksi. Työantajan ei ole tarve pelätä työntekijän palkkaamista. Sen varmistaa koeaika, eikä irtisanomissuoja ole eurooppalaisittain verrattuna korkea.

Irtisanomissuojan heikentämisen myötä työnantaja voisi antaa potkut huomattavasti helpommin työntekijälle, joka vaatii oikeuksiensa toteutumista työpaikalla. Esitys on omiaan heikentämään työntekijöiden turvaa ja luottamusta tulevaisuuteen. Syytä on huomata myös se, että henkilöperusteisesta irtisanomisesta seuraa kolmen kuukauden työttömyysturvakarenssi.

Työelämän turvattomuuden lisääminen on sietämätöntä politiikkaa. Kokemus työelämän turvattomuudesta on lisääntynyt jo liikaa. Niin ei voi jatkua. Jokaisella on oltava oikeus turvalliseen ja ennakoitavaan arkeen.

Keskustan “realistinen vihreys” ei ole realismia, eikä vihreyttä

Tuore BIOS-tutkimusyksikön katsaus osoittaa, että Suomen ilmastopolitiikka on tehotonta ja haitallista. Vaikka monella sektorilla on saatu aikaan päästövähennyksiä, kasvihuonepäästöt jatkavat kasvuaan hiilinielujen pienenemisen vuoksi.

Hallitus on nojannut vahvasti biopolttoaineisiin, joiden tuotanto pienentää hiilinieluja. Kun metsä hakataan ja poltetaan biopolttoaineena, sen säilömä hiilidioksidi vapautuu ilmakehään ilmastonmuutosta kiihdyttäen. Hallituksen suunnittelemat hakkuumäärät voivat raportin mukaan pienentää hiilinielujamme vuosisadan loppuun saakka.

Erityisen irvokasta on se, että raportin mukaan hallituksen tuottamassa Energia- ja ilmastostrategian vaikutusarviointien tiivistelmässä ei mainita hiilinielujen hävittämisestä johtuvaa päästöjen kasvua. Sitä ei mainita myöskään Tilastokeskuksen kokoamassa raportissa, joka seuraa sitä, tavoittaako Suomi YK:n ilmastosopimuksessa asetetut tavoitteet.

Vaikuttaa siltä, että hallitus peittelee epäonnistuneen ilmastopolitiikkansa jälkiä. Biotalous on varmasti etu keskustalle, joka saa kannatuksensa maa- ja metsätalousvaltaisilta alueilta. Kenenkään muun etu se ei ole.

Keskusta brändäsi puoluekokouksessaan kesällä itseään “realistisen vihreyden” avulla. Tämä tilanne osoittaa, että keskustalainen realismi ei ole realismia, eikä vihreys vihreyttä. Realismia olisi myöntää, että meillä on käsillämme ennennäkemätön kriisi, joka ei anna mahdollisuuksia pelata omaan pussiin, vaan joka vaatii äärimmäisen tiukkoja toimenpiteitä.

Tampereen kasvuhuonepäästöt nousivat vuonna 2016 ensimmäistä kertaa 2010-luvun aikana

Kaupunginvaltuusto päätti keväällä niistä suuntalinjoista, joilla Tampereesta tehdään hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Ei ole kovin mieltäylentävää kuulla, siitä, että päästöt nousivat vuonna 2016 ensi kertaa 2010-luvulla, mutta valtuuston päätös antaa runsaasti työkaluja parempaan ilmastopolitiikkaan. Se ei kuitenkaan yksinään riitä: valtuusto voi edelleen tehdä päätöksiä, jotka vaikeuttavat tai tekevät mahdottomaksi tavoitteen saavuttamisen. Sen saavuttamiseen tarvitaan valtuutettujen ja kuntalaisten valppautta.

Takapakista huolimatta Tampere on monella mittarilla mallisuoriutuja. Kuudesta suurimmasta suomalaisesta kaupungista Tampereella lämmityksestä aiheutuvat päästöt olivat kaikista pienimmät Tampereella ja kuluttajien sähkönkulutuksen päästöt ovat toiseksi pienimmät Oulun jälkeen.

Kaikilla mittareilla Tampere ei suoriudu aivan yhtä hyvin. Tieliikenteen päästöt olivat pienet kaikkiin 90 raportissa tutkittuihin kuntaan verrattuna. Tamperetta on kuitenkin parempi verrata suuriin kaupunkeihin, joiden joukossa emme asemoidu turhan mairittelevasti. Juuri tieliikenteen päästöt olivat yksi syy kokonaispäästömäärän kasvuun.

Liikenteen aiheuttamista päästöistä huolimatta yhdyskuntalautakunta päätti tilata selvityksen Amuritunnelin rakentamisesta. Tunneli helpottaisi autoilua keskusta-alueella. Nyt on aika pistää kalliit, ilmastolle haitalliset hankkeet jäihin ja panostaa entistä vahvemmin kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen!

Lakataan teeskentelemästä, että koulu on muusta maailmasta irrallinen kupla

Tänäkin syksynä moni lapsi ja nuori aloittaa koulutaipaleensa ahdistuneena ja pelokkaana. Kuten joka syksy. Kuten joka syksy siihen saakka, kunnes me ymmärrämme, että kiusaamista ei lopeteta kertomalla oppilaille, että se on ikävää, siirtelemällä oppilaita luokalta toiselle, kertomalla, että kaikkien kanssa pitää leikkiä. Nämä voivat ehkä vähentää kiusaamista joissain kouluissa ja luokissa, enkä kiistä näiden keinojen tarpeellisuutta. Ne ovat kuitenkin täysin riittämättömiä.

Koulukiusaaminen juontaa juurensa rakenteelliseen sortoon. Meidän tulee ymmärtää se koko yhteiskunnan rakenteisiin sidoksissa olevana ilmiönä, eikä nähdä kouluja ja lasten maailmaa muusta yhteiskunnasta erillään olevana kuplana. Aikuiset siirtävät asenteensa lapsilleen.

On varmasti helppoa sulkea silmänsä siltä, että pienetkin lapset omaksuvat äärimmäisen vahingollisia asenteita. Kun moni ei usko rakenteellisen sorron olemassaoloon muuallakaan suomalaisessa yhteiskunnassa, miksi sen uskottaisiin olevan totta kouluissakaan?

Ne ominaisuudet, joihin kiusaajat takertuvat, tuntuvat lähes poikkeuksetta olevan sellaisia, joita pidetään muuallakin yhteiskunnassa tavalla tai toisella halveksuttavina. Vamma, seksuaalinen suuntautuminen, kulttuuri, uskonto, kieli, ihonväri, tapa ilmentää sukupuolta, köyhyys, herkkyys tai muut feminiinisinä pidetyt luonteenpiirteet kuten tunnollisuus, lihavuus ja niin edelleen.

Muun muassa rasististen, ableististen, klassististen, misogynististen, homofobisten ja transfobisten asenteiden purkamisella voimme puuttua koulukiusaamiseen. Purkamalla haitallisia valtarakenteita koko yhteiskunnassa puramme niitä myös kouluissa.

Valtuustokysely koskien sukupuolivähemmistöjen mahdollisuuksista käyttää liikuntapaikkoja, tehty yhdessä Minna Minkkisen kanssa

Tasa-arvolaki kieltää syrjinnän sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella. Lisäksi tasa-arvolaki velvoittaa viranomaisia, koulutuksen järjestäjiä ja työnantajia ennaltaehkäisemään syrjintää sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella.

Ihmiset ovat sukupuoli-identiteetiltään ja sukupuolen ilmaisultaan moninaisia, eivätkä kaikki ole sukupuoleltaan yksiselitteisesti naisia tai miehiä. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvat transihmiset, kuten transsukupuoliset, transgenderit (muunsukupuoliset) ja transvestiitit, sekä intersukupuoliset henkilöt. (tasa-arvovaltuutettu)

Lukuisten yhteydenottojen perusteella sukupuolivähemmistöillä ei ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia käyttää kaupungin liikuntapalveluita kuten uimahallia. Tarjolla ei ole mahdollisuutta vaihtaa vaatteita ilman, että joutuu kaikkien katseiden alaisuuteen. Moni sukupuolivähemmistöön kuuluva kokee tämän erittäin epämiellyttäväksi muiden kävijöiden ja mahdollisesti myös liikuntapalveluiden henkilökunnan asenteiden vuoksi. Väärän sukupuolen pukeutumistilojen käyttäminen voi myös pahentaa sukupuolidysforiaa, eli omaan kehoon sekä väärinsukupuolittamiseen liittyvää ahdistusta ja pahoinvointia.

Onko vaatteita mahdollisuus vaihtaa ilman, että joutuu valitsemaan naisten tai miesten pukukopin?

Miten Tampereen kaupunki edistää sukupuolivähemmistöjen mahdollisuutta käyttää liikuntapalveluita?

Intimiteetti mm. suihkutiloissa palvelee myös muita ihmisryhmiä, kuten vammautuneita. Helsingissä joissain uimahalleissa on perhepukukoppeja jotka toimivat hyvin.

Tutkimukset osoittavat, että sukupuolivähemmistöön kuuluvat ihmiset kokevat vähättelyä, syrjintää ja ulossulkemista koulun liikuntatunneilta. Kaikilla liikunnan opettajilla ei ole riittävästi tietoa sukupuolivähemmistöistä. Sukupuolivähemmistöön kuuluvat nuoret ovat raportoineet, että koska heille ei ole tarjolla pukutiloja heidät on “vapautettu” ohjatuista liikuntatunneista. Opetukseen osallistuminen on oikeus, mikä tulee taata kaikille oppilaille.

Miten Tampereen kaupunki varmistaa, että kaikki peruskoulun ja toisen asteen oppilaat pystyvät osallistumaan liikuntatunneilla?

Apulaispormestari Johanna Loukaskorven vastaus Minna Minkkisen ja Noora Tapion valtuustokyselyyn:

Vastaus Minna Minkkisen ja Noora Tapion valtuustokyselyyn on koottu perusopetuksen, toisen asteen koulutuksen sekä kaupungin liikunta- ja nuorisoyksikön asiantuntijoilta pyydetyistä kommenteista kysymykseen.

Kasvatus- ja opetuspalvelut (perusopetus):

Sukupuolineutraalius huomioidaan perusopetuksen uusien ja remontoitavien koulurakennusten suunnittelussa. Vanhemmissa kiinteistöissä tilat eivät tätä suoraan mahdollista, mutta esimerkiksi henkilökunnan pukutilat ovat käytettävissä. Kiinnitämme jatkossa entistä enemmän huomiota opetushenkilöstön herkkyyteen tunnistaa ja ratkaista myös sukupuoli-identiteettiin liittyviä kysymyksiä.

Lukiokoulutus:

Esimerkiksi Tammerkosken lukion kahdeksasta LI1 (liikunnan pakollinen kurssi) ryhmästä yksi on varattu vain tytöille. Lukioissa on varauduttu siihen, että tarvittaessa jatkossa myös LI2 (liikunnan pakollinen kurssi) voidaan varata vain tytöille. Lukiokoulutuksen liikunnan ryhmät ovat yleensä / usein ns. unisex-ryhmiä.

Lukioissa on ajanmukaiset pukeutumistilat erikseen tytöille ja pojille sekä opettajille. Uusissa ja peruskorjatuissa liikunnan pukeutumistiloissa on erilliset lukittavat wc-tilat, joita opiskelijat ovat käyttäneet yksityiseen pukeutumiseen. Erityistapauksissa opiskelijalle on voitu osoittaa opettajan pukeutumis/peseytymistila (sukupuolivähemmistöt, terveydelliset tai uskonnolliset syyt).

Lukioissa ei vapauteta opiskelijaa liikunnasta pukeutumistilojen puutteen takia. Vapautuksen lukioliikunnasta voi saada vain terveydellisistä syistä lääkärin suosituksesta (lääkärintodistus).

Lukiokoulutus on mukana liikuntaa ja liikkumista edistävissä hankkeissa, kuten ”Go toinen aste Go” (liikkuva lukio). Hankkeen tarkoituksena on vähentää istumista koulupäivien aikana ja kannustaa opiskelijoita säännölliseen liikuntaan.

Tredu (Tampereen seudun ammattiopisto):

Sukupuolivähemmistöihin liittyvät kysymykset liikuntatunneilla ovat herkkyyttä ja osaamista edellyttäviä asioita. Opettajan tulee olla eettisesti osaava ja kuunteleva, jotta opiskelija kokee tulleensa oikealla tavalla huomatuksi ja kohdelluksi. Näihin asioihin kiinnitetään jo liikunnanopettajien koulutuksessa vuosi vuodelta enemmän huomioita, sillä muun muassa sukupuoltaan vaihtavat opiskelijat ovat osa opetuksen arkea etenkin toisella asteella.

Käytännössä ammatillisella toisella asteella opettaja yhdessä opiskelijan ja tarvittaessa huoltajan kanssa etsii opiskelijan tarpeisiin toimivimman ratkaisun vaatteiden vaihtamiseen. Lähes kaikissa toimipisteissä on useita pukukoppeja, joista on löydettävissä tilat vaatteiden vaihtoon muutenkin kuin kylteillä osoitettuihin naisten ja miesten pukukoppeihin mennen. Tarvittaessa hyödynnetään luokkatiloja, opettajan pukutiloja tai opiskelijoiden omia pukeutumistiloja, joita useilla ammattiin opiskelevilla on.

Tilajärjestelyissä on aina lähtökohtana opiskelijan toiveet ja tarpeet. Niitä kuunnellaan herkällä korvalla. Toistaiseksi vaihtoehtoisia pukeutumistiloja on löytynyt myös siten, että opiskelijan näin toivoessa hän on voinut vaihtaa vaatteet muiden erillisjärjestelyjä huomaamatta.

Tredussa liikunnanopettajat ovat myös terveystiedon opettajia. Terveystiedon opetussisältöihin kuuluvat sukupuolivähemmistöt ja erilaiset eettiset pohdinnat. Liikunnanopettajilla on siten aiheeseen liittyvät korkeakouluopinnot osaamista varmistamassa.

Lähtökohta opetuksessa on, että liikunta kuuluu kaikille. Näin ollen opiskelijoille mahdollistetaan osallistuminen opetukseen tarvittavin erityisjärjestelyin. Erityisjärjestelyt voivat liittyä esimerkiksi vaihtoehtoisiin tila- tai välineratkaisuihin, erilaisiin työskentelymuotoihin, avustajan käyttöön, apuvälineiden käyttöön jne. Opetusta siis sovelletaan opiskelijoiden erilaiset tarpeet huomioiden.

Toistaiseksi ei ole tullut eteen tilannetta, että joku opiskelija olisi jouduttu vapauttamaan liikunnasta opiskelijan erityistarpeiden vuoksi. Mikäli opiskelijalla on terveydellisiä ongelmia ja haasteita, on opiskelijalle näissä tilanteissa laadittu liikuntaan HOKS.

Liikunta- ja nuorisoyksikkö:

Tesoman uimahallissa on erilliset pukukopit ja yhteiset pukukaapit, jolloin pukutilojen osalta ei tarvitse valita erikseen naisten ja miesten puolta.

Uintikeskuksessa on mahdollista varata normaalin uimahallimaksun hinnalla tilaussauna käyttöön.

Hervannan ja Pyynikin uimahalleissa tekniset ratkaisut eivät nykyisellään mahdollista vastaavaa toimintaa. Mahdollisten uusien hallien suunnittelussa pyritään tämäkin ottamaan huomioon.

Muissa liikuntapaikoissa on joukkueenjohtajan mahdollista pyytää käyttöön ylimääräistä pukuhuonetta, joka annetaan käyttöön, mikäli se on mahdollista. Mikäli ylimääräisiä pukuhuoneita ei ole, on joukkueenjohtajan aikataulutettava käytössä olevien pukuhuoneiden käyttö, jotta jokaisen käyttäjäryhmän käyttö mahdollistuu.

Valtuustokysely siirrettiin pidettäväksi 20.8.2018 kyselytunnille.

Liikunta- ja nuorisoyksikön lisäselvitys Minna Minkkisen ja Noora Tapion valtuustokyselyyn:

Vaatteidenvaihtomahdollisuus uimahalleissa joutumatta valitsemaan miesten tai naisten puolta:

Tesoman uimahallissa tämä toteutuu hyvin. Siellä on erilliset pukukopit ja yhteiset pukukaapit, jolloin valintaa sukupuolen mukaan ei tarvitse tehdä.

Tampereen Uintikeskuksessa on mahdollisuus uimahallimaksun hinnalla varata erikseen tilaussauna omaan käyttöön. Yleisissä pukuhuoneissa on vain miesten ja naisten puoli, mutta molemmista löytyy myös lukittavat pukeutumistilat, jolloin vaatteiden vaihto muiden katseilta suojassa onnistuu.

Hervannan ja Pyynikin uimahalleissa tekniset ratkaisut eivät nykyisellään mahdollista vaatteiden vaihtoa, menemättä miesten tai naisten puolelle. Uusia halleja suunniteltaessa pyrimme ottamaan tämänkin asian huomioon.

Yleisesti sukupuolivähemmistöjen mahdollisuudesta käyttää liikuntapalveluja:

Liikunta- ja nuorisoyksikössä on täysin sukupuolineutraali suhtautuminen liikuntatilojen käyttämiseen liittyen. Esimerkiksi vuorojaoissa liikuntatila vuokrataan seuralle, joka jakaa sen edelleen harrastuksessa mukana oleville joukkueille ja sitä kautta lapsille. Liikuntatilat ovat tarkoitettuja kaikille kuntalaisille. Uusimmissa tiloissa pukuhuonekapasiteetti on hyvä, jolloin pukuhuoneita on käytettävissä useampia tarvittaessa harjoitusvuoroa kohden. Vanhemmissa tiloissa ei tätä mahdollisuutta välttämättä ole, mutta haasteet ovat varmasti ratkaistavissa myös näissä tiloissa. Esimerkiksi iltakäytönvalvojan avustuksella.

Henkilökunnan kouluttaminen ja perehdyttäminen on varmasti ensimmäinen askel kohti tasavertaisempaa mahdollistamista. Setan kanssa yhteistyössä on jo aikaisemmin perehdytetty nuoriso-ohjaajia kohtaamiseen ja tietoisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Sama koulutus voidaan laajentaa myös liikunnanohjaajia, uimavalvojia ja iltakäytönvalvojia koskettavaksi.