Puhetta piisaa, tekoja ei niinkään

Eilen budjettivaltuustossa ilmastonmuutos puhutti. Me vasemmistossa vaadimme, että joukkoliikenteen lippuhintoja ei koroteta, eikä metsää hakkaamalla hankita lisätuloja. Pormestarikoalitio sopi keskenään, että kaupungin budjettia paikataan 200 000 euron hakkuilla, jotka vastaavat Pyynikin suojelualueen kokoista metsäaluetta.

Tampereen ilmastolinja on hyvä: hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä. Riittävä se ei ole, vaan meillä on sitäkin kovempi kiire. Lisäksi suhtaudun varsin skeptisesti siihen, onko kaupunginvaltuustolla todella halua tehdä riittävät toimet.

Valtuustossa eräät oikeistopopulistit harmittelivat sitä, kuinka me ilmastonmuutoksen vuoksi ripeitä toimia vaativat aiheutamme ahdistusta nuorissa. Me?! Ei. Kyllä se ahdistus herää tieteellisistä tosiasioista, jotka varsin selvästi osoittavat, että ilmastonmuutos tapahtuu juuri nyt ihmiskunnan toimien vuoksi ja että äärimmäisen katastrofin välttämiseksi suunnan on muututtava välittömästi.

Sen lisäksi ahdistusta herättää nämä oikeistopopulistit, jotka vetävät mattoa meidän altamme. Valheiden levittäminen ja ilmastopolitiikan vesittäminen on vaarallista touhua.

Me nuoret haluamme tulevaisuuden. Tällä hetkellä se tulevaisuus ei näytä kovin valoisalta. Suunta on kuitenkin mahdollista muuttaa. Se vaatii perinpohjaisia muutoksia yhteiskuntiin, mutta se on mahdollista yhtä kaikki. Meidän on valittava juuri nyt, siirrymmekö hallitusti aikakaudelle, jonka suurin määrittävä tekijä on ilmasto, vai teemmekö sen hallitsemattomasti, aiheuttaen peruuttamatonta vahinkoa luonnolle ja maapallon elinkelpoisuudelle.

Nyt on muutoksen aika. Sen on näyttävä jokaisessa poliittisessa päätöksessä.

Koululaisten terveystarkastukset olisi pian saatava kuntoon

Julkaistu Aamulehden mielipidepalstalla

Kunnilla on velvollisuus järjestää oppilaille terveystarkastus joka vuosi ja vuosiluokkien 1, 5 ja 8 terveystarkastusten tulee olla laajoja.
Laaja terveystarkastus toteutetaan lääkärin ja terveydenhoitajan yhteistyöllä, ja sillä on iso merkitys terveysongelmien aikaisessa havaitsemisessa ja ennaltaehkäisyssä.
Oppilaan terveyden ja hyvinvoinnin selvittämisen lisäksi tarkastus sisältää vanhempien ja koko perheen hyvinvoinnin arvioimisen ja tukemisen.

Pirkanmaalla koululaisten oikeus terveystarkastuksiin ei toteudu mallikkaasti. Valkeakoskella toisen luokan oppilaat ja osa yläkoululaisista jäävät resurssipulan vuoksi vaille terveystarkastusta.
Terveystarkastuksia jää tekemättä myös Kangasalla, Pälkäneellä ja Viialassa. Vähäisempää katoa on ollut Hämeenkyrössä. Tampereelta emme saaneet tietoja terveystarkastusten kattavuudesta.

Tilanne on Pirkanmaalla ongelmallinen, mutta valitettavasti ei poikkeuksellinen. THL:n 2016-2017 tekemän selvityksen mukaan 10 % ensimmäisen ja 11 % kahdeksannen luokan oppilaista ei päässyt lääkärintarkastukseen. Tulos kertoo siitä, että Suomessa ei vielä ymmärretä lääkärintarkastusten merkitystä.

Saman selvityksen mukaan terveydenhoitajat ja lääkärit kokivat, että silloinkin kun terveystarkastukset saadaan toteutettua, oppilasta kohden varattu aika ei riitä tarkastuksen hoitamiseen asianmukaisesti.
Tämä heikentää erityisesti mielenterveyden pulmien varhaista havaitsemista. Tämä toki kasaa ongelmia ja kustannuksia hoitojärjestelmän raskaampiin palveluihin.

Tervettä aikuisuutta rakennetaan lapsuudessa. Laadukkaan ja saavutettavan kouluterveydenhuollon vaikutukset lasten ja perheiden hyvinvoinnille ovat merkittävät. Asiaan on syytä puuttua reippaasti ja sen
ansaitsemalla vakavuudella.

Anna Kontula
Kansanedustaja, vas.
Noora Tapio
Tampereen kaupunginvaltuutettu, vas.

Vastentahtoisesta osa-aikatyöstä työn uudelleenjakoon

Vastentahtoinen osa-aikatyö on lisääntynyt 2010-luvulla huomattavasti. Osa-aikatyö on monelle mieluinen keino sovittaa työn kanssa yhteen esimerkiksi perhe-elämä, opiskelu tai oma hyvinvointi. On kuitenkin kohtuutonta, että moni joutuu tyytymään osa-aikaiseen työhön ja sen seurauksena liian pieneen palkkaan.

Kyse on myös merkittävästä tasa-arvo-ongelmasta. Naiset tekevät huomattavasti useammin osa-aikaista työtä kuin miehet. Sen lisäksi eroja on siinä, milloin osa-aikatyötä tehdään: vaikuttaa siltä, että miehillä kyse on merkittäviltä osin lähinnä opiskeluajan tilanteesta, kun taas naisilla osa-aikatyön tekeminen jakautuu koko työiälle. Eroavaisuuksien syynä on työmarkkinoiden sukupuolittuneisuus. Osa-aikatyö kasautuu naisenemmistöisille aloille, kuten kaupan alalle, sosiaali- ja terveysalalle sekä matkailu- ja ravintola-alalle.

Kyse ei ole olosuhteiden pakosta, vaan tähänkin asiaan voidaan vaikuttaa poliittisilla päätöksillä. Käyn seuraavaksi läpi eräitä keinoja, joilla tilanteeseen voidaan vaikuttaa.

Merkittävää apua tilanteeseen on saatavilla työn jakamisesta. Joillain meistä on liikaa työtä ja joillain liian vähän. Päivittäisen työajan lyhentämisellä kuuteen tuntiin tai viikoittaisten työpäivien vähentämisellä neljään päivään niin, että palkkataso on sama kuin nyt kokoaikatyössä tukisi työssäkäyvien ja tällä hetkellä työttömänä olevien hyvinvointia.

Toisinaan tunne vastentahtoisuudesta voi syntyä myös liian pienistä tuloista. Pienikin tuntimäärä sopisi elämäntilanteeseen hyvin, mutta tulot eivät riitä kattamaan menoja. Perustulo mahdollistaisi riittävän toimeentulon myös osa-aikatyötä tekeville. Nykyinen työttömyysturvajärjestelmä ajaa työttömän tilanteeseen, jossa työtä ei välttämättä uskalleta edes ottaa vastaan, koska luvassa voi olla pitkä odotusaika ennen työttömyystukipäätöksen saamista. Soviteltu työttömyysturva ei siis ole toimiva keino osa-aikatyön toimeentuloon jättämien aukkojen paikkaamiseen, vaan riittävä perustulo rakentaisi myös turvallisuutta arkeen.

Matala koulutus on tekijä, joka toistuu usein vastentahtoista osa-aikatyötä tekevien arjessa. Työn koulutusvaatimusten lisääntyessä moni matalasti koulutettu uhkaa pudota kelkasta. Jokaiselle oppimaan halukkaalle on tarjottava mahdollisuus opiskeluun, oli kyse sitten itseisarvoisesta sivistyksen kartuttamisesta, pyrkimyksestä hankkia ammattitaito tai päivittää jo olemassaolevia tietoja ja taitoja. Työn muuttuessa elinikäinen osaamisen kehittäminen nousee entistä tärkeämpään rooliin.

Yksipuoliset nollatuntisopimukset olisi syytä siirtää osaksi historiaa. Nollatuntisopimus on monelle esimerkiksi opiskelun aikana kätevä tapa saada lisätienestejä ja työkokemusta, mutta usein kyse on yksipuolisesta sanelusta. Nollatuntisopimusten käyttö tulisi kieltää silloin, kun kyse on työnantajan yksipuolisesta sanelusta. Nollatuntisopimuksilla työtunnit jäävät usein vähäisiksi ja elämä käy stressaavaksi, kun koko ajan joutuu vahtimaan, onko työvuoroja tarjolla.

Vastentahtoisen osa-aikatyön lisääntymisen taustalla voi kenties olla myös aktiivimalli, joka pakottaa työttömän pyrkimään edes osa-aikaiseen työhön. Tilastokeskuksen julkaisu, johon Ylen artikkeli viittaa, ei yksilöi, onko tilanteessa ongelma se, että työtunteja ei ole riittävästi vai se, että työssä on pakko käydä. Myös työmarkkinoiden ulkopuolelta löytyy paljon toimintaa, joka on hyödyllistä sekä yksilölle että yhteiskunnalle, vaikka siitä ei makseta palkkaa. Monella voi myös olla tilanne, jossa ei ole pääsyä esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeelle, vaikka työkykyä ei käytännössä ole. Työssäkäynnin tulee olla oikeus, ei velvollisuus.

Ei hoitajamaksua, vaan maksuton terveydenhuolto

Tampereen talousarvioesitykseen sisältyy sairaanhoitajakäynneistä perittävän kymmenen euron hoitajamaksun käyttöönotto. Se oli pöydällä jo keväällä talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä, mutta silloin sitä ei otettu käyttöön.

Hoitajamaksulla saataisiin paikattua kaupungin taloutta vain 200 000 euron edestä, mutta vahinko olisi suuri. Tämä väistämättä viivästyttäisi hoitoon hakeutumista etenkin pienituloisten kohdalla ja juuri pienituloisilla on tutkitusti suurin tarve terveyskeskuspalveluille. Kokonaisuudessaan suomalaisten terveys on kohentunut, mutta sosioekonomisen taustan mukaiset terveyserot ovat kasvaneet.

Vuonna 2016 koko maassa ulosottoon päätyi noin 400 000 sotepalvelulaskua. Se on 14 prosenttia kaikista ulosottoon päättyneistä laskuista ja esimerkiksi hiljattain THL:n tutkimus paljasti, että enemmän kuin joka kymmenes eläkeläinen on jättänyt menemättä lääkäriin, koska maksu on liikaa. On siis selvää, että sotepalveluien hinta rokottaa pienituloisia kohtuuttomasti.

Uusien asiakasmaksujen sijasta on pyrittävä kohti maksutonta perusterveydenhuoltoa. Se tukisi varhaista hoitoonhakeutumista ja olisi tärkeä työkalu terveyserojen pienentämiseen.

Väestönkasvun rajoittaminen ei ratkaise ilmastonmuutosta

Viimeaikaisten ilmastouutisten myötä keskustelu väestönkasvusta on noussut entistä vahvemmin pinnalle. Tietyissä, etenkin oikeistopopulistisissa puheenvuoroissa ilmastokriisin syyksi maalataan maapallon väkiluku.

Tämä on oikeistopopulistien lempilapsi, eikä ihme. Väkilukua syyttämällä oikeistopopulistit voivat oikeuttaa länsimaisen kerskakulutuksen ja kapitalistisen järjestelmän, osoittaa sormella “niitä muita” ja “kritisoida” maahanmuuttoa.

Maapallon väkiluku ei olisi ongelma, mikäli resurssit jaettaisiin reilusti ja järkevästi. Tiettävästi resursseja on edelleen aivan riittävästi, mutta kapitalistinen talousjärjestelmä jakaa ne epätasa-arvoisesti ja hukkaa niitä valtavasti.

On kuitenkin aivan eri asia keskustella paikallisen väestönkasvun ongelmista. On selvää, että ripeä paikallinen väestönkasvu voi aiheuttaa ympäristöhaasteita, kun esimerkiksi viemäriverkosto tai jätehuolto ei pysy kasvavan väestön perässä.

Lisäksi on syytä huomata, että ripeän väestönkasvun taustalla on vasemmistolaisittain epätoivottavia ilmiöitä, kuten köyhyyttä, korkeaa sairastavuutta ja naisten matalaa koulutusta. Nämä ongelmat on tietenkin korjattava ja samalla väestönkasvun trendi muuttuu.

Linkolalaiset vaatimukset väestön vähentämisestä ovat kuitenkin piirteiltään fasistisia ja niistä on pysyttävä kaukana. Se on älyllisesti epärehellistä ja inhimillisesti kestämätöntä toimintaa. Sen sijaan meidän on käännettävä katseemme siihen, miten globaalin talouden suhteita voidaan muuttaa niin, että resurssit tulevat hyötykäyttöön, eikä niitä tuhlailla hukkaan tai niille, joilla on jo liikaa.

Lakot ovat osa demokratiaa

Viimeaikaiset puhenvuorot poliittisten lakkojen rajoittamiseksi ovat todella vaarallisia. Poliittinen lakko on yksi demokraattisen yhteiskunnan tarjoamista mahdollisuuksista mielipiteenilmaisuun. Onkin varsin erikoista, miten liberaaleinakin näyttäytyneet poliitikot ovat viime aikojen julkisen keskustelun perusteella valmiita rajoittamaan yhtä perusvapautta.

Suomi on rakennettu poliittisilla lakoilla. Niillä on historian saatossa taisteltu venäläistämistoimia vastaan, ajettu yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta ja vaadittu verovaroilla rahoitettua eläkejärjestelmää.

Oikeus poliittiseen lakkoon perustuu YK:n työjärjestö ILO:n linjaamiin periaatteisiin. Linja on muodostettu kolmikannassa, siis yhteistyössä hallitusten, työntekijöiden ja työnantajien kanssa ja siihen linjaan Suomikin on sitoutunut.

Demokratia ei voi koskaan perustua vain äänestämiselle, eikä meillä ole yhtäkään syytä kaventaa demokratiaa tällä tavalla. Työntekijöillä on aina oltava oikeus puolustaa itseään hallitusten työläisvastaiselta politiikalta.

Nyt on aika toimia

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkisti tänään ilmastoraporttinsa. Kyse on ehkä koko maailmanhistorian tärkeimmästä dokumentista.

Lohdullisinta on se, että raportin mukaan voimme edelleen pysytellä 1,5 asteen alapuolella. Tämänhetkiset toimet, joihin valtiot ovat sitoutuneet, eivät kuitenkaan riitä. Jos linja ei muutu nyt, keskilämpötila nousee kolmella asteella. Se tietää äärimmäisen suuria vaikeuksia. Esimerkiksi täältä pääset katsomaan, mitä eri ilmastoskenaariot käytännössä tarkoittavat: https://interactive.carbonbrief.org/impacts-climate-change…/

Jotta Suomi saa hoidettua oman osansa tämän ongelman ratkaisemisesta, meidän täytyy pyrkiä hiilinegatiivisuuteen jo 2030-luvun aikana. Käytännössä se tarkoittaa, että hiilinielujen, kuten metsien ja soiden, tulee sitoa enemmän hiiltä kuin mitä me tuotamme.

Edessä on äärimmäisen suuria muutoksia jokaisella yhteiskunnan osa-alueella. Muun muassa tuotantorakenteen, liikkumisen, työelämän, asumisen ja kuluttamisen on muututtava, niin Suomessa kuin muuallakin. Se ei riitä että kulutamme vihreämmin, vaan yhteiskuntana meidän täytyy kuluttaa vähemmän.

Meillä on käsillämme ihmiskunnan suurin haaste, eikä meillä ole hetkeäkään hukattavaksi.

Sivistyksen, toimeentulon ja ympäristön puolella edarivaaleissa

Olen ehdolla Tampereen uuden ylioppilaskunnan edustajistovaaleissa numerolla 379 Tampereen yliopiston vihreän vasemmiston Vivan listalla. Lisäkseni listalla on 52 muuta timanttisen huikeaa ehdokasta!

Edustajistovaalit järjestetään poikkeavassa aikataulussa nyt, koska Tampere3-prosessin myötä Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto yhdistyvät vuodenvaihteessa. Näissä vaaleissa päätetään, millaiseksi uusi ylioppilaskunta muodostuu. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että jokainen äänioikeutettu antaa äänensä!

Vivan listalle lähdin muun muassa siksi, että Viva on vakuuttava järjestö, joka ei kaihda ottaa kantaa monimutkaisiin kysymyksiin. Viva on toiminut aktiivisesti läpi koko T3-prosessin sivistysyliopiston periaatteita puolustaen, yliopiston autonomian murentamista vastaan.

Hallituksen romutettua opintotukea ja lisättyä sen lainapainotteisuutta on äärimmäisen tärkeää, että uusi ylioppilaskunta seisoo vahvasti vastikkeettoman perustulon puolesta. Riittävä toimeentulo rohkaisee opiskelemaan ja vähentää opiskelunaikaista stressiä. Niin ikään kaikissa tilanteissa maksettava perustulo varmistaa, ettei väärät valinnat sulje ovia, vaan alanvaihto on helppoa. Näin takaamme opiskelijoille mahdollisuuden kokeilla ja uskaltaa.

Niin ikään on tärkeää, että ylioppilaskunta viitoittaa tietä yhä ilmastoystävällisempään maailmaan. Sivistysyhteisön tehtävä on olla edelläkävijä ja noin 18 000 opiskelijaa edustavan edunvalvontajärjestön on tehtävä työtä sen eteen, että ihmiskunnalla on huominen. Se on jokaisen opiskelijan etu.

Maksuttoman koulutuksen, yhdenvertaisuuden, hyvien terveyspalveluiden ja kunnollisten oppimisympäristöjen edistäminen ovat nekin tärkeitä asioita. Niistä kirjoitan seuraavalla kerralla.

Tampereen ylioppilaskunnan edustajistovaalit käydään 24.-26.9.2018. Äänioikeutettuja ovat Tamyn ja TTYY:an jäsenet. Lisää tietoa täältä: http://tampereenylioppilaskunta.fi/?page_id=59

Reilut työehdot kuuluvat kaikille, myös ruokaläheteille

Foodora Take Responsibility / Foodora Vastuuseen-kampanja pyrkii kiinnittämään huomiota Foodora-ruokalähettifirman epäeettisiin käytäntöihin ja muuttamaan niitä.

Foodora on niin sanotun alustatalouden toimija. Sen työntekijät ovat freelancereita, joiden tarjoamia palveluita, tässä tapauksessa ruokalähetyksiä, Foodora välittää asiakasyrityksilleen. Työntekijät pääsääntöisesti eivät ole työsuhteessa, vaan yrittäjiä.

Yrittäjyyden vapaudesta he eivät pääse nauttimaan, mutta yrittäjyyden varjopuolista kyllä. He eivät kuulu työehtosopimusten piiriin, työstä ei kerry eläkettä, sosiaaliturva on heikko ja työterveyshuoltoa ei ole, muutamia ongelmia mainitakseni.

Viime aikoina Foodoran toiminta on ottanut harppauksia yhä epäeettisempään suuntaan, kun yritys yksipuolisella päätöksellä pienensi lähettien palkkioita ja poisti autolähettien aiemmin saaman parkkiedun ja kilometrikorvaukset. Nämä tekivät ison loven lähettien tilipussiin. Foodora myös vei läheteiltä sosiaalitilat ja vuorojakoa on muutettu yhä epäreilummaksi: moni on joutunut jopa menemään sairaana työhön, jotta voi olla varma, että vuoroja tulee tulevaisuudessakin.

Foodora Vastuuseen -kampanja vaatii palkkion palauttamista vähintään aiemmalle tasolle, inhimillistä ja läpinäkyvää vuorojakoa, sosiaalitilojen palauttamista, korvausta työvälineiden (pyörän tai auton sekä puhelimen) ylläpitoon, vakuutusta sairastumisen ja tapaturmien varalta, sekä mahdollisuutta solmia työsopimus.

Nämä vaatimukset ovat tärkeitä ja yrityksen on syytä kuulla niitä. Tämä ei kuitenkaan voi jäädä vain yritysten tai aktiivisten työntekijöiden vastuulle. Alustataloudelle on luotava pelisäännöt, jotka varmistavat, että työehdot kuuluvat aivan jokaiselle. Ei ole reilua, että alustatalouden toimijat voivat tällä tavalla vältellä lain noudattamista.

Vasemmistoliiton työ Nekalan kirjaston puolesta tuotti tulosta!

Keväällä talouden tasapainottamisohjelman myötä kaupunginvaltuusto hyväksyi, että Nekalan kirjasto lakkautetaan. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä oli ainoa, joka kokonaisuudessaan vastusti kirjaston lakkauttamista. Se oli myös taustalla siinä, miksi saimme potkut pormestarikoalitiosta.

Tämän viikon tiistaina tilanne sai uuden käänteen, kun hyväksyimme sivistys- ja kulttuurilautakunnassa 50 000 euron panostuksen kirjastotoiminnan jatkumiseen Nekalassa. Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan kirjasto siirtyy Normaalikoululle omatoimikirjastoksi. Päätös tarvitsee vielä marraskuussa kaupunginvaltuuston sinetin, mutta jo näyttää hyvältä!

On tietysti harmillista, kun kirjastotyöntekijästä luovutaan. Kirjastoalan työntekijöiden ammattitaito on rautaista ja se antaa tärkeän lisän kirjastotoiminnalle.

Kiitos tästä kuuluu aivan erityisesti aktiivisille kuntalaisille, jotka puolustivat lähikirjastoaan! Näin ei varmasti olisi tapahtunut ilman tamperelaisten aktiivista vaikuttamistoimintaa. Muun muassa 2000 hengen allekirjoittama adressi antoi meille mandaatin tehdä työtä kirjaston säilymisen puolesta, eikä valtuuston enemmistö todennäköisesti taipuisi tähän ilman alueen asukkaiden luomaa painetta.