Nekalan kirjasto säilytettävä

Kaupunginvaltuusto päättää maanantaina talouden tasapainottamisohjelmasta. Vasemmistoliitto ei hyväksy ohjelmaan sisällytettyä Nekalan kirjaston lakkauttamista.

Lakkauttamisesitys on käsittämätön. Nekalalaiset ovat aiemminkin kamppailleet oman lähikirjastonsa puolesta tuloksekkaasti samaan aikaan kun kaupunki jättää Nekalan toistuvasti paitsioon kaikessa päätöksenteossa.

Nekalan kirjaston lainamäärät ovat nousseet reilusti viime aikoina ja palvelu on alueella todella pidetty ja tärkeä. Se on huomattu, kun tasapainottamisohjelma tuli julki. Kuntalaiset aktivoituivat heti kirjaston puolesta ja olenpa minäkin saanut runsaasti yhteydenottoja asiasta. Se on hienoa! Kuntalaisten aktiivisuus on selvästi aiheuttanut poliittista painetta muissa ryhmissä.

Kirjasto on tärkeä lähipalvelu, jota koulukirjasto tai kirjastoauto ei korvaa. Kirjastolain tehtävä on muun muassa tukea yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin. Kirjastoautossa se ei toteudu; kirjastoauto on esteellinen palvelu, joka sulkee pois piiristään muun muassa liikuntavammaiset, rollaattorin kanssa kulkevat ikäihmiset ja lastenvaunujen kanssa liikkuvat.

Koulukirjasto ja kirjastoauto eivät myöskään korvaa tarvetta julkiselle oleskelutilalle. Kirjasto on paikka, johon monet tulevat ihan vain viettämään aikaansa ilman sen kummempaa suunnitelmaa. Lukemaan päivän lehdet, vaihtamaan muutaman sanan tutun työntekijän kanssa.

Kirjaston lakkauttamista on perusteltu kiinteistön sisäilmaongelmilla. On totta, että työntekijöitä ei missään nimessä voi asettaa terveysvaaraan. Kirjastolle on kuitenkin varmasti löydettävissä puhtaat tilat Nekalan tai Viinikan alueelta.

Samaan aikaan jotkut poliitikot, jotka aikovat äänestää koko tasapainottamisohjelman puolesta, haikailevat uusien tilojen perään. Se on huonoa johtamiskulttuuria. Koko ohjelman valmisteluprosessia on varjostanut epädemokraattisuus, salailu ja kabinettipolitikointi. Tasapainottamisohjelmaan ei ole syytä jättää mukaan mitään sellaista, mistä tiedämme, ettemme halua sitä toteuttaa ja jonka estämiseen on keinot olemassa.

Nekalan kirjaston lakkauttamisella saataisiin alle 100 000 euron säästöt. Ohjelma on kokonaisuudessaan 43 miljoonaa euroa. 100 000 euroa on siinä mittakaavassa karkkirahaa. Säästöjä tästä ei tule, mutta paljon haittoja kyllä.

Kohti maksutonta varhaiskasvatusta

Tänään valtuustossa käsitellään valtuustoaloitetta siitä, että Tampereen pitäisi lähteä mukaan maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluun. Se tarkoittaisi sitä, että jokainen tamperelainen viisivuotias pääsisi maksutta 20 tunniksi viikossa.

Kokeilun hakuaika on jo päättynyt ja sivistys- ja kulttuurilautakunta päätyi olemaan sitä mieltä, että kokeiluun ei haeta, mutta maksutonta varhaiskasvatusta tarkastellaan uudelleen, jos valtion korvausosuutta kasvatetaan. Tässä kokeilussa valtio korvaa 20 prosenttia syntyneistä kuluista, loput 80 prosenttia jäävät kunnan harteille.

Tavoite maksuttomasta varhaiskasvatuksesta on äärettömän tärkeä. Varhaiskasvatus tulee nähdä osana opintopolkua ja jotta niin tapahtuu, sen on oltava maksutonta kaikille tuloluokille.

Varhaiskasvatus on äärimmäisen vaikuttavaa. Tutkitusti laadukas varhaiskasvatus vaikuttaa yksilön elämänlaatuun enemmän kuin mikään muu koulutusinvestointi. Varhaiskasvatuksen piirissä oleminen näkyy myös myöhemmin elämässä korkeampina PISA-tuloksina. Erityisen suuri merkitys varhaiskasvatuksella on maahanmuuttajataustaisille lapsille, joille päivähoito on mainio tapa oppia suomea, tutustua suomalaisiin ja suomalaiseen kulttuuriin. Heillä varhaiskasvatuksen positiiviset seuraukset näkyvät erittäin vahvasti.

Suomessa varhaiskasvatukseen osallistutaan vähemmän kuin muualla EU:n alueella. Se on huolestuttavaa. Maksuton varhaiskasvatus madaltaisi kynnystä ja tekisi varhaiskasvatukseen osallistumisesta normin.

Valtuustokysely saamelais- ja romanikulttuurien asemasta Tampereella

6. helmikuuta vietettiin saamelaisten kansallispäivää. Päivä juontaa juurensa vuoteen 1917, jolloin Norjassa pidettiin ensimmäinen pohjoismainen saamelaiskokous. Tampereella liput eivät liehuneet päivän kunniaksi. Twitterissä kaupunki vastasi asiaa koskevaan kysymykseen, että Tampere liputtaa vain sisäministeriön suosittelemina liputuspäivinä. En pidä vastausta kovin riittävänä.

Suomalainen liputuskulttuuri on erittäin vapaa, eikä mikään estä meitä muistamasta Euroopan ainoaa alkuperäiskansaa heidän kansallispäivänään. Virallisten ja vakiintuneiden liputuspäivien
ohella kukin taho saa liputtaa silloin, kun kokee sen tarpeelliseksi. Saamelaisalueen ulkopuolisista kunnista ainakin Oulu ja Helsinki liputtavat saamelaisten kansallispäivänä.

Lisäksi syytä liputtamiseen olisi myös romanien kansallispäivänä. Romanien kansallispäivää vietetään 8. huhtikuuta, joka juontaa juurensa vuonna 1971 Lontoossa järjestettyyn ensimmäiseen
kansainväliseen romanikonferenssiin. Ainakin Oulu ja Helsinki liputtavat myös romanien kansallispäivänä.

Kumpainenkin vähemmistö on Suomessa sorretussa asemassa, eikä näiden vähemmistöjen kulttuuri ja tavat ole lainkaan turhan tuttuja valtaväestölle. Peruskoulusta voi valmistua ongelmitta
tietämättä juuri mitään näistä kansoista ja heidän kulttuurista ja historiastaan, eikä niitä tällä hetkellä opi tuntemaan perehtymättä asiaan omatoimisesti ja hyvin aktiivisesti. Liputtamalla heidän
kansallispäivinään voisimme näyttää solidaarisuutta näille kansoille sekä muistuttaa valtaväestöä näiden kansojen olemassaolosta ja kulttuurista.

Kysyn:
Mikä taho millä perustein on tehnyt linjauksen siitä, että Tampereen kaupunki liputtaa vain sisäministeriön suosittelemina liputuspäivinä?
Millaisin keinoin Tampereella aiotaan jatkossa edistää saamelais- ja romanikulttuurien tunnettuutta?
Millä keinoin Tampere tukee saamelais- ja romanikulttuurien elinvoimaisuutta?

 

Apulaispormestari Johanna Loukaskorven vastaus Noora Tapion kyselyyn:
 
Mikä taho millä perustein on tehnyt linjauksen siitä, että Tampereen kaupunki liputtaa vain sisäministeriön suosittelemina liputuspäivinä?

Tampereen kaupungin kiinteistöjen ja laitosten liputtamisesta on annettu konsernimääräys 13.11.2013, TRE:7998/00.01.01/2013. Kaupungin kiinteistöt ja laitokset liputtavat virallisina liputuspäivinä, vakiintuneina eli yleisinä liputuspäivinä ja pormestarin erikseen määrääminä liputuspäivinä.

Viralliset liputuspäivät on säädetty asetuksessa liputuksesta Suomen lipulla 26.5.1978/383 ja vakiintuneet liputuspäivät ovat päiviä, joista ei säädetä laissa tai asetuksessa, mutta joina liputtamista suositellaan. Viralliset ja vakiintuneet liputuspäivät on merkitty Helsingin yliopiston toimittamaan Valtiokalenteriin.

Pormestarin erikseen määräämät liputuspäivät konsernimääräyksen mukaan ovat Tampereen päivä 1.10. ja Lapsen oikeuksien päivä 20.11. Muiden merkittävien tapahtumien vuoksi kaupungin kiinteistöt ja laitokset liputtavat sisäasiainministeriön suosituksen mukaisesti.

Millaisin keinoin Tampereella aiotaan jatkossa edistää saamelais- ja romanikulttuurien tunnettuutta?

Tampereella on vuodesta 2012 alkaen toiminut pormestarin asettamana paikallinen romanityöryhmä. Työryhmä perustettiin alueellisen romaniasianneuvottelukunnan aloitteesta parantamaan romanien elinoloja ja jalkauttamaan Suomen romanipoliittista ohjelmaa. Aloitteen mukaisesti työryhmä on koonnut keskeisiä toimijoita eri yhteiskuntasektoreilta yhteistyöhön perustuvaan kehittämistyöhön yhteissuunnittelun toimintamallin mukaisesti.

Työryhmään kuuluu viranhaltijoita kaupunkiorganisaation eri toiminta-aloilta (avopalvelut, perusopetus, varhaiskasvatus, toisen asteen koulutus, asuminen, työllisyyden hoito sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut) sekä edustajat seurakunnalta, Tampereen ensi- ja turvakoti ry:ltä ja romaniväestöstä. Lisäksi alueellisesta romaniasian neuvottelukunnasta on ollut nimettynä työryhmään asiantuntijajäsen.

Poikkihallinnollisen romanityöryhmän tehtäväksi määriteltiin erityisesti paikallisen romanityöväestön osallistumismahdollisuuksien kehittäminen omien elinolojensa edistäjinä sekä viranomaisten ja romanien välisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön kehittäminen. Työryhmässä tähän on pyritty käsittelemällä asian kannalta keskeisiä teemoja kuten asuminen, perhetyö, perusopetus, ammatillinen koulutus ja työllisyydenhoito eri alojen asiantuntijoita kuullen.

Lisäksi työryhmä on toiminut valtakunnallisen Tšetanes naal – koulutuspoluilla -hankkeen Tampereen osatoteutuksen ohjausryhmänä. Hankkeen tavoitteena on koulutuksen ja ohjauksen avulla auttaa romaneita pääsemään paremmin kiinni yhteiskuntaan ja työelämään, mm. tarjoamalla yksilöllistä tukea koulunkäyntiin.

Tampereen kaupunki onkin aktiivisesti pyrkinyt hyödyntämään hankerahoituksia romanityön kehittämiseksi. Lisäksi lautakuntien toiminta-avustuksista myönnetään tukea Tampereella toimivan romanijärjestön toimintaan. Pääosin yhteistyö romanijärjestöjen kanssa on kuitenkin ollut satunnaista ja tapauskohtaista.

Sekä varhaiskasvatuksessa että perusopetuksessa on tuokioita ja perusopetuksessa erityisesti oppiaineita, joissa tutustutaan Suomen vähemmistökulttuureihin. Varhaiskasvatuksessa ryhmissä on niin saamelaislapsia (tosin Tampereella melko vähän) kuin romaanikulttuurin lapsia. Eri kulttuureihin tutustuminen on osa varhaiskasvatus – ja esiopetussuunnitelmaa sekä perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Romaanikulttuurin edustaja on vieraillut sekä päiväkodeissa että kouluissa pyydettäessä. Tämä toiminta jatkuu.

Millä keinoin Tampere tukee saamelais- ja romanikulttuurien elinvoimaisuutta?

Yksi tärkeä osa oman kulttuurin elinvoimaisuutta on kieli. Tampereella on opetettu ja jatkossakin opetetaan, jos oppilaita on, niin romaanikieltä kuin Inarin saamea, pohjois-saamea ja kolttasaamea. Osa saamenkielistä järjestetään etäopetuksena. Romaanioppilailla on oma tukihenkilö (ESSR-hanke), joka tukee koulunkäynnissä ja pyrkii ehkäisemään syrjäytymistä ja auttaa perheitä ja oppilaita erityisesti siirryttäessä toiselle asteelle ja opiskelupaikan löytymisessä. Nuorilla oman kulttuurisen identiteetin tukeminen on tärkeää. Lisäksi on järjestetty kerhotoimintaa ja tapahtumia (romaanikulttuuri), joilla on ollut ja tulee olemaan tärkeä merkitys oman kulttuurin vahvistamisessa ja esilletuomisessa. Tukihenkilötoiminnan toivotaan jatkuvan hankeen loputtuakin vuoden 2018 joulukuussa.

Tampereen kaupungin yhdenvertaisuussuunnittelun ja suunnitelman jalkauttamisen kautta tuetaan eri väestöryhmien, vähemmistöjen ja erityisryhmien yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisuussuunnittelutyön avulla myös jaetaan tietoa erilaisista vähemmistöryhmistä. Yhdenvertaisuussuunnitelman laadinnassa mukana ollut romanityöryhmä toteaa asenteiden olevan suurin haaste. Naisten kohdalla romanikulttuuriin liittyvät tunnusmerkit ovat hyvin näkyvillä, mikä aiheuttaa syrjiviä asenteita esim. kaupoissa ja julkisilla paikoilla. Oikeutta oman kulttuurin ilmaisuun voidaan tukea puuttumalla aktiivisesti syrjintään, luomalla yhdenvertaisia käytäntöjä ja vaikuttamalla asenteisiin. Mahdollisuus romani- tai saamelaiskulttuurin ilmaisuun kaupungin tiloissa ja tapahtumissa tarjotaan yhdenvertaisuuslain perusteella samalla tavoin ja samoilla ehdoilla kuin kenelle tahansa muille kulttuuritapahtumien järjestäjille.

Vaikka saamelaisten edustusta ei yhdenvertaisuussuunnitelman laadinnassa ole ollut mukana tai saamelaisia suunnitelmassa erikseen mainita, koskevat yleiset yhdenvertaisuutta tukevat käytännöt kaikkia vähemmistöryhmiä.

Turvapaikka turvan vuoksi, ei meriitein

Monesti pakkopalautusten ja negatiivisten turvapaikkapäätösten yhteydessä vaaditaan, että hakijan tulee saada turvapaikka, koska hän on esimerkiksi korkeasti kouluttautunut, on oppinut kielen nopeasti tai tekee kovasti töitä.

Vaatimus on järkyttävä. Kyse on meriiteistä, jotka ovat helpoiten saavutettavissa henkilöille, joiden tulotaso kotimaassaan oli hyvä ja joilla ei ole terveysongelmia. Kyseiset meriitit eivät liity millään tavalla henkilön kokemaan vainoon tai uhkiin, vaan asettavat turvapaikanhakijat keskenään eriarvoiseen asemaan.

Oikeus elämään on kaikkien ihmisoikeuksien peruskivi. Vaino tai muu henkeen ja terveyteen kohdistuva uhka, jota henkilö ei voi paeta kotimaassaan on itsessään riittävä peruste turvapaikkaan, eikä se tarvitse lisäperusteluita.

Kun perustelemme oikeutta turvapaikkaan hakijan korkealla koulutuksella tai hyvällä työmoraalilla, tulemme samalla vihjanneeksi, että hänen elämänsä on arvokkaampi kuin jonkun sellaisen, jolla ei ole koulutusta tai joka ei ole juuri kiinnostunut palkkatyöstä – tai jolla on sellaisia fyysisiä tai psyykkisiä sairauksia, jotka vaikeuttavat tai estävät työskentelyn tai opiskelun.

Nämä perustelut paljastavat jotain perustavanlaatuista siitä, miten me näemme kanssaihmisemme. Jokainen varmasti pitää elämää itsessään arvokkaana, mutta silti valtaosan sydän läikähtää enemmän nuoren, kovasti suomea opiskelleen naisen pakkopalautukselle kuin vastaavassa tilanteessa olevalle vanhalle, kirjoitustaidottomalle miehelle. Sellainen on kapitalistinen yhteiskunta, joka kasvattaa meidät näkemään toiset ihmiset arvokkaampina kuin toiset. Jopa silloin, kun kyse on oikeudesta elämään.

Sen sijaan, että pyrimme epätoivoisesti herättämään empatiaa ja arvotamme ihmisiä heidän saavutuksiensa perusteella, meidän tulee yhä voimistaa vaatimuksiamme turvapaikkajärjestelmän uudistamisesta, pakkopalautusten lopettamisesta ja inhimillisestä maahanmuuttopolitiikasta. Vaikka ulkoisiin meriitteihin vetoamalla pelastaisimme yhden hengen, se ei muuta maailmaa inhimillisemmäksi. Päinvastoin.

Valtuustoaloite neljännen hintaryhmän luomiseksi liikuntatilojen käyttövuoromaksuihin

Valtuustoaloite neljännen hintaryhmän luomiseksi liikuntatilojen käyttövuoromaksuihin

Tällä hetkellä Tampereen kaupungin liikuntapaikkojen hinnoittelussa käytetään kolmiportaista hinnoittelua. Ryhmään 1 kuuluvat tamperelaiset urheiluseurat ja yleishyödylliset yhdistykset, ryhmään 2 kuuluvat yritykset, liikelaitokset ja yksityishenkilöt ja ryhmään 3 ei-tamperelaiset urheiluseurat. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että hinnastoon lisätään neljäs hintaryhmä yhteiskuntavastuunsa kantaville tamperelaisille yrityksille niin, että ne saavat vuokrata tiloja edullisempaan hintaan kuin ryhmä 2.

Esitämme, että alennettuun hintaryhmään kuuluvien yritysten tulee toimia yhteiskunnallisen yrityksen tavoin. Tämä tarkoittaa, että yritys muun muassa

  • tuottaa kuntalaisille tärkeää liikuntapalvelua täydentäen urheiluseurojen ja yhdistysten tarjoamia mahdollisuuksia oleellisesti
  • toteuttaa liiketoimintaansa avoimesti ja läpinäkyvästi
  • käyttää suurimman osan voitostaan toimintansa kehittämiseen
  • suosii uusia työntekijöitä palkatessaan erityisesti pitkäaikaistyöttömiä tai muusta syystä heikossa työmarkkina-asemassa olevia ja täyttää työnantajavelvoitteensa nuhteettomasti.

On perusteltua, että liikunta-alan yrityksiltä peritään korkeampaa vuokraa kuin kolmannen sektorin toimijoilta. Neljännen hintaryhmän luomisella kaupunki kuitenkin voi kannustaa yrityksiä eettisempään ja reilumpaan liiketoimintaan ja antaa merkittävää tukea sellaisille yrityksille, jotka harjoittavat sellaista liiketoimintaa, joka täydentää kolmannen sektorin palveluita ja hyödyttää kaupunkia monipuolisemmin kuin muut yksityisen sektorin toimijat.

Tampereella 19.2.2018

Noora Tapio

Lisäkseni 27 muuta allekirjoittajaa

Aloitetta ei ole vielä käsitelty lautakunnassa, kaupunginhallituksessa tai -valtuustossa.

Turkki pois Afrinista!

Samat demokraattiset arvotko? Ei.

Suomen ulkoministeri Timo Soini matkusti Turkkiin vuosi sitten tammikuussa kertoakseen maan presidentti Recep Tayyip Erdoganille Suomen ja Turkin jakavan samat demokraattiset arvot. Soinin kommentti oli jo silloin tyrmistyttävä, olihan jo silloin tiedossa Turkin iät ja ajat jatkunut kurdien vastainen sortopolitiikka ja muut ihmisoikeusrikkomukset.

Tuon kommentin myötä ei ihmetytä, että Suomen ulkopoliittinen johto on pysynyt hissukseen Turkin aloittamasta maahyökkäyksestä Pohjois-Syyriassa sijaitsevan Rojavan alueelle. Soini toki kommentoi, että neuvotella pitää, mutta lausunto oli varsin myöhäinen ja vaisu tilanteeseen nähden. Presidentti Sauli Niinistö ei ole kommentoinut tilannetta millään tavalla.

Turkin hyökkäys on täysin tuomittava. Yhtäältä se on hyökkäys vastaan sellaista kansaa, joka on ollut merkittävin vastavoima Daeshia (ISIS) vastaan, mutta myös hyökkäys demokraattisia arvoja vastaan. Rojavan alueella on käynnissä radikaalin demokraattinen yhteiskuntakokeilu, jonka tulisi näyttää tietä tulevaisuuteen niin Lähi-idässä kuin muuallakin maailmassa. Hyökkäyksellään Turkki asemoi itsensä tapansa mukaisesti tasa-arvon ja demokratian vastustajaksi. (Jos tarkempi tieto Rojavasta kiinnostaa, aloita vaikka täältä: https://www.rauhanpuolustajat.org/…/rojava_inspiroiva_its…/…)

Suomen aseviennistä merkittävä osa kohdistuu Turkkiin. Se tapahtuu hallituksen siunauksella, sillä jokainen asevientisopimus vaatii luvan hallitukselta tai puolustusministeriöltä. Suomen valtiolla on taas kerran verta käsissään. Hallituksen on ryhdyttävä toimiin ihmisoikeuksia rikkoviin maihin ja potentiaalisille konfliktialueille kohdistuvan asekaupan lopettamiseksi ja vaadittava kansainväliseltä arvoyhteisöltä välittömiä toimia konfliktin lopettamiseksi ja Turkin ihmisoikeustilanteen edistämiseksi.

Valtuustoaloite paperittomien välttämättömien oikeuksien takaamiseksi

Valtuustoaloite paperittomien välttämättömien oikeuksien takaamiseksi

Paperittomien määrä Suomessa lisääntyy. Kielteisiä oleskelulupapäätöksiä annetaan sellaisille ihmisille, joilla ei tosiasiassa ole mahdollisuutta palata turvallisesti kotimaahansa. Tilanteen taustalla on muun muassa eduskunnan päätös humanitaarisen oleskeluluvan lakkauttamiseksi. Humanitaarisia oleskelulupia annettiin, kun turvapaikan tai toissijaisen suojelun edellytykset eivät täyttyneet, mutta henkilön kotimaan turvallisuustilanne oli liian epävakaa palaamiseen. Moni turvapaikanhakija on tälläkin hetkellä tilanteessa, jossa kotimaahan paluu on hengenvaarallista eikä muuta mahdollisuutta ole kuin jäädä piilottelemaan .

Tampereen on otettava toiminnassaan huomioon paperittomien kasvama määrä ja varmistettava, että myös heitä kohdellaan, kuten Suomenkin hyväksymät YK:n ihmisoikeudet ja perustuslakikin edellyttävät.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Tampereen kaupunki ryhtyy toimiin, jotta jokaiselle maassaolostatukseen katsomatta taataan Suomea velvoittavien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten edellyttämät oikeudet välttämättömiin terveyspalveluihin, toimeentuloon ja majoitukseen. Terveyspalvelut tarjotaan paperittomille samassa laajuudessa kuin turvapaikanhakijoille.

Sairauksien hoitamattomuus käy kalliiksi yhteiskunnalle, sillä kaupungilla on velvoite hoitaa välitöntä hoitoa vaativat taudit. Hoitamattomina monet taudit, kuten diabe tes ja erilaiset sydän- ja verisuonisairaudet pahenevat ja vaativat välitöntä hoitoa. Tällainen välitön hoito tulee usein myös kalliimmaksi kuin pitkäaikaissairauksien vaatimat lääkkeet ja muu hoito. Lisäksi rokottamattomuus ja tarttuvien tautien hoitamattamuus heikentävät mahdollisuuksia torjua tartuntatauteja ja ehkäistä niiden leviämistä.

Yhteiskuntarauhan kannalta on riski, jos syntyy ihmisjoukkoja, jotka elävät vastentahtoisesti järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolella ilman välttämätöntä huolenpitoa. Tilanne altistaa nämä ihmiset rikollisuudelle, hyväksikäytölle ja radikalisoitumiselle.

Samalla on varmistettava, että paperittomille tarjotaan omalla kielellään tietoa siitä, mihin palveluihin he ovat oikeutettuja, ja että tiedot tarjolla olevista palveluista löytyvät Tampereen kaupungin verkkosivuilta ainakin suomeksi, englanniksi ja paperittomien yleisimmin käyttämillä kielillä. Kaupungin henkilöstöä koulutetaan siten, että työntekijät ovat tietoisia paperittomille tarjottavista palveluista ja heitä ohjeistetaan tarjoamaan paperittomille tietoa heidän oikeuksistaan. Lisäksi esitämme, että k aupungin soveltuvat virastot selvittävät, miten kyseisten virastojen toimialalla voidaan edistää paperittomien ihmisoikeuksia.

Tampereella 18.12.2017

Noora Tapio

Lisäkseni 27 muuta allekirjoittajaa

Aloitetta ei ole vielä käsitelty lautakunnassa, kaupunginhallituksessa tai -valtuustossa

Valtuustoaloite kevyen liikenteen alikulkutunneleiden avaamiseksi graffittitaiteelle

Valtuustoaloite kevyen liikenteen alikulkutunneleiden avaamisesta graffititaiteelle

Taide on tunnetusti erittäin merkittävä hyvinvoinnin lisääjä. Taidetta tekevät ja kokevat elävät pidempään ja terveempinä. Taiteen pariin pääseminen vaatii monesti kuitenkin rahaa ja valmiin kiinnostuksen. Museoiden seinien sisällä taide ei kutsu sitä tuntemattomia ihmisiä. Julkisella taiteella on siis merkittävä tehtävä innostuksen herättämisessä.

Monet suomalaiset kaupungit ovatkin ymmärtäneet katutaiteen potentiaalin aivan hiljattain. Nyt syyskuussa 13 suomalaskaupunkia osallistuu UPEA17-taidefestivaaliin, joka tuo kaupunkeihin yli 20 pysyvää muraalitaideteosta. Tampere ei ole lähtenyt vielä mukaan katutaideinnostukseen. Katutaidekulttuuriin kuuluu vahvasti kuitenkin myös spontaanius ja yllättävyys. Siispä taidetta tulee löytyä myös yllättävistä paikoista ennaltasuunnittelemattomasti.

Esitän, että kaupunki muuttaa kaikki kevyen liikenteen alikulkutunnelit julkisiksi taidepinnoiksi, jotka tuovat osallistumisen mahdollisuuksia ja taidetta jokaisen elinpiiriin. Kun maalaaminen tunneleihin sallitaan, myös maalausten taso kohenee ja maalaajajoukko moninaistuu, kun töitä ei tarvitse tehdä yön pimeydessä rangaistuksen pelossa.

Esimerkiksi Jyväskylässä alikulkutunneleita on avattu taiteelle ja kokemukset ovat olleet erittäin positiivisia. Tunnelit ovat säilyneet siisteinä, eikä kaupungille ole koitunut ongelmia. On myös huomionarvoista, että taide lisää viihtyvyyttä ja turvallisuudentunnetta. Hämyiset ja suttuiset tunnelit eivät ole omiaan luomaan tunnetta turvallisuudesta. Samalla vääriin paikkoihin maalattujen graffitien määrä vähenisi, kun luvallisen pinnan määrä lisääntyy. Yrityksille, kaupungin asukkaille ja kaupungille koitunut vaiva ja rahanmeno vähenee.

Tampereella 11.9.2017

Noora Tapio

Lisäkseni 21 muuta allekirjoittajaa

Aloitetta ei ole vielä käsitelty lautakunnassa, kaupunginhallituksessa tai -valtuustossa.