Turkki pois Afrinista!

Samat demokraattiset arvotko? Ei.

Suomen ulkoministeri Timo Soini matkusti Turkkiin vuosi sitten tammikuussa kertoakseen maan presidentti Recep Tayyip Erdoganille Suomen ja Turkin jakavan samat demokraattiset arvot. Soinin kommentti oli jo silloin tyrmistyttävä, olihan jo silloin tiedossa Turkin iät ja ajat jatkunut kurdien vastainen sortopolitiikka ja muut ihmisoikeusrikkomukset.

Tuon kommentin myötä ei ihmetytä, että Suomen ulkopoliittinen johto on pysynyt hissukseen Turkin aloittamasta maahyökkäyksestä Pohjois-Syyriassa sijaitsevan Rojavan alueelle. Soini toki kommentoi, että neuvotella pitää, mutta lausunto oli varsin myöhäinen ja vaisu tilanteeseen nähden. Presidentti Sauli Niinistö ei ole kommentoinut tilannetta millään tavalla.

Turkin hyökkäys on täysin tuomittava. Yhtäältä se on hyökkäys vastaan sellaista kansaa, joka on ollut merkittävin vastavoima Daeshia (ISIS) vastaan, mutta myös hyökkäys demokraattisia arvoja vastaan. Rojavan alueella on käynnissä radikaalin demokraattinen yhteiskuntakokeilu, jonka tulisi näyttää tietä tulevaisuuteen niin Lähi-idässä kuin muuallakin maailmassa. Hyökkäyksellään Turkki asemoi itsensä tapansa mukaisesti tasa-arvon ja demokratian vastustajaksi. (Jos tarkempi tieto Rojavasta kiinnostaa, aloita vaikka täältä: https://www.rauhanpuolustajat.org/…/rojava_inspiroiva_its…/…)

Suomen aseviennistä merkittävä osa kohdistuu Turkkiin. Se tapahtuu hallituksen siunauksella, sillä jokainen asevientisopimus vaatii luvan hallitukselta tai puolustusministeriöltä. Suomen valtiolla on taas kerran verta käsissään. Hallituksen on ryhdyttävä toimiin ihmisoikeuksia rikkoviin maihin ja potentiaalisille konfliktialueille kohdistuvan asekaupan lopettamiseksi ja vaadittava kansainväliseltä arvoyhteisöltä välittömiä toimia konfliktin lopettamiseksi ja Turkin ihmisoikeustilanteen edistämiseksi.

Valtuustoaloite paperittomien välttämättömien oikeuksien takaamiseksi

Valtuustoaloite paperittomien välttämättömien oikeuksien takaamiseksi

Paperittomien määrä Suomessa lisääntyy. Kielteisiä oleskelulupapäätöksiä annetaan sellaisille ihmisille, joilla ei tosiasiassa ole mahdollisuutta palata turvallisesti kotimaahansa. Tilanteen taustalla on muun muassa eduskunnan päätös humanitaarisen oleskeluluvan lakkauttamiseksi. Humanitaarisia oleskelulupia annettiin, kun turvapaikan tai toissijaisen suojelun edellytykset eivät täyttyneet, mutta henkilön kotimaan turvallisuustilanne oli liian epävakaa palaamiseen. Moni turvapaikanhakija on tälläkin hetkellä tilanteessa, jossa kotimaahan paluu on hengenvaarallista eikä muuta mahdollisuutta ole kuin jäädä piilottelemaan .

Tampereen on otettava toiminnassaan huomioon paperittomien kasvama määrä ja varmistettava, että myös heitä kohdellaan, kuten Suomenkin hyväksymät YK:n ihmisoikeudet ja perustuslakikin edellyttävät.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Tampereen kaupunki ryhtyy toimiin, jotta jokaiselle maassaolostatukseen katsomatta taataan Suomea velvoittavien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten edellyttämät oikeudet välttämättömiin terveyspalveluihin, toimeentuloon ja majoitukseen. Terveyspalvelut tarjotaan paperittomille samassa laajuudessa kuin turvapaikanhakijoille.

Sairauksien hoitamattomuus käy kalliiksi yhteiskunnalle, sillä kaupungilla on velvoite hoitaa välitöntä hoitoa vaativat taudit. Hoitamattomina monet taudit, kuten diabe tes ja erilaiset sydän- ja verisuonisairaudet pahenevat ja vaativat välitöntä hoitoa. Tällainen välitön hoito tulee usein myös kalliimmaksi kuin pitkäaikaissairauksien vaatimat lääkkeet ja muu hoito. Lisäksi rokottamattomuus ja tarttuvien tautien hoitamattamuus heikentävät mahdollisuuksia torjua tartuntatauteja ja ehkäistä niiden leviämistä.

Yhteiskuntarauhan kannalta on riski, jos syntyy ihmisjoukkoja, jotka elävät vastentahtoisesti järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolella ilman välttämätöntä huolenpitoa. Tilanne altistaa nämä ihmiset rikollisuudelle, hyväksikäytölle ja radikalisoitumiselle.

Samalla on varmistettava, että paperittomille tarjotaan omalla kielellään tietoa siitä, mihin palveluihin he ovat oikeutettuja, ja että tiedot tarjolla olevista palveluista löytyvät Tampereen kaupungin verkkosivuilta ainakin suomeksi, englanniksi ja paperittomien yleisimmin käyttämillä kielillä. Kaupungin henkilöstöä koulutetaan siten, että työntekijät ovat tietoisia paperittomille tarjottavista palveluista ja heitä ohjeistetaan tarjoamaan paperittomille tietoa heidän oikeuksistaan. Lisäksi esitämme, että k aupungin soveltuvat virastot selvittävät, miten kyseisten virastojen toimialalla voidaan edistää paperittomien ihmisoikeuksia.

Tampereella 18.12.2017

Noora Tapio

Lisäkseni 27 muuta allekirjoittajaa

Aloitetta käsiteltiin kaupunginvaltuustossa 19.8.2019. Esitin aloitteen palauttamista valmisteluun, sillä aloitevastaus, jonka pohjalta muutoksia nykyisiin toimintatapoihin ei oltu tekemässä, oli heikko. Vastaustekstissä virheellisesti väitettiin paperittomien henkilöiden oleskelevan poikkeuksetta laittomasti maassa ja vähäteltiin palvelutarvetta. Lisäksi aloitevastauksessa vastuu paperittomien palveluista sysättiin kohtuuttomalla tavalla järjestöjen vastuulle.

Esityksestäni äänestettiin. Äänin 22-41, 1 tyhjä, kolme poissa esitykseni hylättiin ja aloitetta ei palautettu valmisteluun.

Tämän jälkeen tein ponsiesityksen. Esitys kuului seuraavasti: “Tämän ponnen hyväksyessään kaupunginvaltuusto edellyttää, että paperittomien palveluiden järjestämisessä huomioidaan näkökohdat terveyden edistämisestä yksilö- ja väestötasolla, hallitusohjelmaan sisältyvät kirjaukset terveydenhuollon laajentamisesta ja paperittomien varhaiskasvatusoikeutta koskevasta selvityksestä sekä perustuslakivaliokunnan linjaukset varhaiskasvatuksesta”.

Myös ponsiesityksestä äänestettiin. Äänin 34-29, 4 tyhjää ponsiesitys hyväksyttiin.

Valtuustoaloite kevyen liikenteen alikulkutunneleiden avaamiseksi graffittitaiteelle

Valtuustoaloite kevyen liikenteen alikulkutunneleiden avaamisesta graffititaiteelle

Taide on tunnetusti erittäin merkittävä hyvinvoinnin lisääjä. Taidetta tekevät ja kokevat elävät pidempään ja terveempinä. Taiteen pariin pääseminen vaatii monesti kuitenkin rahaa ja valmiin kiinnostuksen. Museoiden seinien sisällä taide ei kutsu sitä tuntemattomia ihmisiä. Julkisella taiteella on siis merkittävä tehtävä innostuksen herättämisessä.

Monet suomalaiset kaupungit ovatkin ymmärtäneet katutaiteen potentiaalin aivan hiljattain. Nyt syyskuussa 13 suomalaskaupunkia osallistuu UPEA17-taidefestivaaliin, joka tuo kaupunkeihin yli 20 pysyvää muraalitaideteosta. Tampere ei ole lähtenyt vielä mukaan katutaideinnostukseen. Katutaidekulttuuriin kuuluu vahvasti kuitenkin myös spontaanius ja yllättävyys. Siispä taidetta tulee löytyä myös yllättävistä paikoista ennaltasuunnittelemattomasti.

Esitän, että kaupunki muuttaa kaikki kevyen liikenteen alikulkutunnelit julkisiksi taidepinnoiksi, jotka tuovat osallistumisen mahdollisuuksia ja taidetta jokaisen elinpiiriin. Kun maalaaminen tunneleihin sallitaan, myös maalausten taso kohenee ja maalaajajoukko moninaistuu, kun töitä ei tarvitse tehdä yön pimeydessä rangaistuksen pelossa.

Esimerkiksi Jyväskylässä alikulkutunneleita on avattu taiteelle ja kokemukset ovat olleet erittäin positiivisia. Tunnelit ovat säilyneet siisteinä, eikä kaupungille ole koitunut ongelmia. On myös huomionarvoista, että taide lisää viihtyvyyttä ja turvallisuudentunnetta. Hämyiset ja suttuiset tunnelit eivät ole omiaan luomaan tunnetta turvallisuudesta. Samalla vääriin paikkoihin maalattujen graffitien määrä vähenisi, kun luvallisen pinnan määrä lisääntyy. Yrityksille, kaupungin asukkaille ja kaupungille koitunut vaiva ja rahanmeno vähenee.

Tampereella 11.9.2017

Noora Tapio

Lisäkseni 21 muuta allekirjoittajaa

Aloitetta käsiteltiin kaupunginvaltuuston kokouksessa 23.11.2020. Aloitevastaus suhtautui esitykseeni melko tyrmäävästi vedoten kaupunkikuvaan ja turvallisuuteen, eikä aloitevastauksessa tarvetta tällaiselle katsottu olevan, koska lupahakemuksella maalauksia on mahdollista toteuttaa.

Tein seuraavan ponsiesityksen: “Tämän ponnen hyväksyessään kaupunginvaltuusto edellyttää, että graffititaiteen olosuhteita Tampereella kehitetään käynnistämällä kokeilu, jossa valitaan eri puolilta Tamperetta soveltuvia seinäpintoja kaupunkilaisten omaehtoisen taiteenteon edistämiseksi. Pintoina hyödynnetään olemassaolevia rakenteita, eikä erillisiä, vain tätä tarkoitusta varten rakennettavia graffitiseiniä. Kokeilun jälkeen tulokset raportoidaan sivistys- ja kulttuurilautakunnalle sekä yhdyskuntalautakunnalle. Kokeilun jatkosta päättää sivistys- ja kulttuurilautakunta.”

Esityksestä äänestettiin. Ponsi hyväksyttiin äänin 58-4, 5 tyhjää.