Nekalan kirjasto säilytettävä

Kaupunginvaltuusto päättää maanantaina talouden tasapainottamisohjelmasta. Vasemmistoliitto ei hyväksy ohjelmaan sisällytettyä Nekalan kirjaston lakkauttamista.

Lakkauttamisesitys on käsittämätön. Nekalalaiset ovat aiemminkin kamppailleet oman lähikirjastonsa puolesta tuloksekkaasti samaan aikaan kun kaupunki jättää Nekalan toistuvasti paitsioon kaikessa päätöksenteossa.

Nekalan kirjaston lainamäärät ovat nousseet reilusti viime aikoina ja palvelu on alueella todella pidetty ja tärkeä. Se on huomattu, kun tasapainottamisohjelma tuli julki. Kuntalaiset aktivoituivat heti kirjaston puolesta ja olenpa minäkin saanut runsaasti yhteydenottoja asiasta. Se on hienoa! Kuntalaisten aktiivisuus on selvästi aiheuttanut poliittista painetta muissa ryhmissä.

Kirjasto on tärkeä lähipalvelu, jota koulukirjasto tai kirjastoauto ei korvaa. Kirjastolain tehtävä on muun muassa tukea yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin. Kirjastoautossa se ei toteudu; kirjastoauto on esteellinen palvelu, joka sulkee pois piiristään muun muassa liikuntavammaiset, rollaattorin kanssa kulkevat ikäihmiset ja lastenvaunujen kanssa liikkuvat.

Koulukirjasto ja kirjastoauto eivät myöskään korvaa tarvetta julkiselle oleskelutilalle. Kirjasto on paikka, johon monet tulevat ihan vain viettämään aikaansa ilman sen kummempaa suunnitelmaa. Lukemaan päivän lehdet, vaihtamaan muutaman sanan tutun työntekijän kanssa.

Kirjaston lakkauttamista on perusteltu kiinteistön sisäilmaongelmilla. On totta, että työntekijöitä ei missään nimessä voi asettaa terveysvaaraan. Kirjastolle on kuitenkin varmasti löydettävissä puhtaat tilat Nekalan tai Viinikan alueelta.

Samaan aikaan jotkut poliitikot, jotka aikovat äänestää koko tasapainottamisohjelman puolesta, haikailevat uusien tilojen perään. Se on huonoa johtamiskulttuuria. Koko ohjelman valmisteluprosessia on varjostanut epädemokraattisuus, salailu ja kabinettipolitikointi. Tasapainottamisohjelmaan ei ole syytä jättää mukaan mitään sellaista, mistä tiedämme, ettemme halua sitä toteuttaa ja jonka estämiseen on keinot olemassa.

Nekalan kirjaston lakkauttamisella saataisiin alle 100 000 euron säästöt. Ohjelma on kokonaisuudessaan 43 miljoonaa euroa. 100 000 euroa on siinä mittakaavassa karkkirahaa. Säästöjä tästä ei tule, mutta paljon haittoja kyllä.

Kohti maksutonta varhaiskasvatusta

Tänään valtuustossa käsitellään valtuustoaloitetta siitä, että Tampereen pitäisi lähteä mukaan maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluun. Se tarkoittaisi sitä, että jokainen tamperelainen viisivuotias pääsisi maksutta 20 tunniksi viikossa.

Kokeilun hakuaika on jo päättynyt ja sivistys- ja kulttuurilautakunta päätyi olemaan sitä mieltä, että kokeiluun ei haeta, mutta maksutonta varhaiskasvatusta tarkastellaan uudelleen, jos valtion korvausosuutta kasvatetaan. Tässä kokeilussa valtio korvaa 20 prosenttia syntyneistä kuluista, loput 80 prosenttia jäävät kunnan harteille.

Tavoite maksuttomasta varhaiskasvatuksesta on äärettömän tärkeä. Varhaiskasvatus tulee nähdä osana opintopolkua ja jotta niin tapahtuu, sen on oltava maksutonta kaikille tuloluokille.

Varhaiskasvatus on äärimmäisen vaikuttavaa. Tutkitusti laadukas varhaiskasvatus vaikuttaa yksilön elämänlaatuun enemmän kuin mikään muu koulutusinvestointi. Varhaiskasvatuksen piirissä oleminen näkyy myös myöhemmin elämässä korkeampina PISA-tuloksina. Erityisen suuri merkitys varhaiskasvatuksella on maahanmuuttajataustaisille lapsille, joille päivähoito on mainio tapa oppia suomea, tutustua suomalaisiin ja suomalaiseen kulttuuriin. Heillä varhaiskasvatuksen positiiviset seuraukset näkyvät erittäin vahvasti.

Suomessa varhaiskasvatukseen osallistutaan vähemmän kuin muualla EU:n alueella. Se on huolestuttavaa. Maksuton varhaiskasvatus madaltaisi kynnystä ja tekisi varhaiskasvatukseen osallistumisesta normin.

Turvapaikka turvan vuoksi, ei meriitein

Monesti pakkopalautusten ja negatiivisten turvapaikkapäätösten yhteydessä vaaditaan, että hakijan tulee saada turvapaikka, koska hän on esimerkiksi korkeasti kouluttautunut, on oppinut kielen nopeasti tai tekee kovasti töitä.

Vaatimus on järkyttävä. Kyse on meriiteistä, jotka ovat helpoiten saavutettavissa henkilöille, joiden tulotaso kotimaassaan oli hyvä ja joilla ei ole terveysongelmia. Kyseiset meriitit eivät liity millään tavalla henkilön kokemaan vainoon tai uhkiin, vaan asettavat turvapaikanhakijat keskenään eriarvoiseen asemaan.

Oikeus elämään on kaikkien ihmisoikeuksien peruskivi. Vaino tai muu henkeen ja terveyteen kohdistuva uhka, jota henkilö ei voi paeta kotimaassaan on itsessään riittävä peruste turvapaikkaan, eikä se tarvitse lisäperusteluita.

Kun perustelemme oikeutta turvapaikkaan hakijan korkealla koulutuksella tai hyvällä työmoraalilla, tulemme samalla vihjanneeksi, että hänen elämänsä on arvokkaampi kuin jonkun sellaisen, jolla ei ole koulutusta tai joka ei ole juuri kiinnostunut palkkatyöstä – tai jolla on sellaisia fyysisiä tai psyykkisiä sairauksia, jotka vaikeuttavat tai estävät työskentelyn tai opiskelun.

Nämä perustelut paljastavat jotain perustavanlaatuista siitä, miten me näemme kanssaihmisemme. Jokainen varmasti pitää elämää itsessään arvokkaana, mutta silti valtaosan sydän läikähtää enemmän nuoren, kovasti suomea opiskelleen naisen pakkopalautukselle kuin vastaavassa tilanteessa olevalle vanhalle, kirjoitustaidottomalle miehelle. Sellainen on kapitalistinen yhteiskunta, joka kasvattaa meidät näkemään toiset ihmiset arvokkaampina kuin toiset. Jopa silloin, kun kyse on oikeudesta elämään.

Sen sijaan, että pyrimme epätoivoisesti herättämään empatiaa ja arvotamme ihmisiä heidän saavutuksiensa perusteella, meidän tulee yhä voimistaa vaatimuksiamme turvapaikkajärjestelmän uudistamisesta, pakkopalautusten lopettamisesta ja inhimillisestä maahanmuuttopolitiikasta. Vaikka ulkoisiin meriitteihin vetoamalla pelastaisimme yhden hengen, se ei muuta maailmaa inhimillisemmäksi. Päinvastoin.

Turkki pois Afrinista!

Samat demokraattiset arvotko? Ei.

Suomen ulkoministeri Timo Soini matkusti Turkkiin vuosi sitten tammikuussa kertoakseen maan presidentti Recep Tayyip Erdoganille Suomen ja Turkin jakavan samat demokraattiset arvot. Soinin kommentti oli jo silloin tyrmistyttävä, olihan jo silloin tiedossa Turkin iät ja ajat jatkunut kurdien vastainen sortopolitiikka ja muut ihmisoikeusrikkomukset.

Tuon kommentin myötä ei ihmetytä, että Suomen ulkopoliittinen johto on pysynyt hissukseen Turkin aloittamasta maahyökkäyksestä Pohjois-Syyriassa sijaitsevan Rojavan alueelle. Soini toki kommentoi, että neuvotella pitää, mutta lausunto oli varsin myöhäinen ja vaisu tilanteeseen nähden. Presidentti Sauli Niinistö ei ole kommentoinut tilannetta millään tavalla.

Turkin hyökkäys on täysin tuomittava. Yhtäältä se on hyökkäys vastaan sellaista kansaa, joka on ollut merkittävin vastavoima Daeshia (ISIS) vastaan, mutta myös hyökkäys demokraattisia arvoja vastaan. Rojavan alueella on käynnissä radikaalin demokraattinen yhteiskuntakokeilu, jonka tulisi näyttää tietä tulevaisuuteen niin Lähi-idässä kuin muuallakin maailmassa. Hyökkäyksellään Turkki asemoi itsensä tapansa mukaisesti tasa-arvon ja demokratian vastustajaksi. (Jos tarkempi tieto Rojavasta kiinnostaa, aloita vaikka täältä: https://www.rauhanpuolustajat.org/…/rojava_inspiroiva_its…/…)

Suomen aseviennistä merkittävä osa kohdistuu Turkkiin. Se tapahtuu hallituksen siunauksella, sillä jokainen asevientisopimus vaatii luvan hallitukselta tai puolustusministeriöltä. Suomen valtiolla on taas kerran verta käsissään. Hallituksen on ryhdyttävä toimiin ihmisoikeuksia rikkoviin maihin ja potentiaalisille konfliktialueille kohdistuvan asekaupan lopettamiseksi ja vaadittava kansainväliseltä arvoyhteisöltä välittömiä toimia konfliktin lopettamiseksi ja Turkin ihmisoikeustilanteen edistämiseksi.