Teemat

Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutoksen tulee olla politiikan tärkein kysymys. Korkean osaamisen, mutta myös korkeiden päästöjen maana Suomen on oltava eturintamassa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Suomen on oltava hiilinegatiivinen jo 2030-luvun aikana.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät tavalla tai toisella kaikkialla maailmassa jo nyt, mutta kaikista pahimmat skenaariot voidaan vielä torjua. Osaaminen ja teknologia sen tekemiseksi ovat jo olemassa ja kaava sen toteuttamiseksi on äärimmäisen yksinkertainen: päästöt alas ja hiilinielut ylös. Enää tarvitaan vain tekoja.

Liikennejärjestelmä uusiksi

Liikenne tuottaa noin viidenneksen Suomen päästöistä henkilöautoliikenteen muodostaessa siitä määrästä noin puolet. Panostukset kestävään liikennejärjestelmään ovat avainasemassa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Kestävän liikennejärjestelmän rakentamiseksi Suomen tulee…

  • tukea entisestään uusien sähköautojen ostoa ja bensiini-/dieselautojen konvertointia (bio-)kaasukäyttöisiksi tulojen mukaan progressiivisella asteikolla
  • kehittää sähköautojen latausverkostoa ja tukea kestävän biokaasun tuotannon lisäämistä
  • investoida nopeampiin raideyhteyksiin ja parantaa rataverkon peruskuntoa
  • siirtää raskasta liikennettä kumipyöriltä raideliikenteeseen ja olla jatkossakin perimättä rataveroa tavaraliikenteestä
  • rakentaa lisää kevyen liikenteen väyliä ja kehittää niiden kunnossapitoa
  • siirtää lentoliikenteen subventointiin menevät rahat ympäristölle vähemmän haitallisten liikennemuotojen kehittämiseen

Kohti kestävää energiajärjestelmää

Energiantuotanto muodostaa yli puolet Suomen päästöistä. Energiajärjestelmän kestävyys edellyttää sekä energiankulutuksen vähentämistä että tuotannon muuttamista kestävämmäksi. Energiapihiyden ja vihreän energian edistämiseksi Suomen tulee…

  • lopettaa fossiili-intensiivisen teollisuuden tuet vuonna 2020
  • luopua kivihiilestä, öljylämmityksestä ja turpeesta vuonna 2025
  • edistää hajautettua uusiutuvaa energiantuotantoa tukemalla taloyhtiöiden energiantuotantohankkeita
  • edesauttaa geotermisen energian laajaa käyttöönottoa
  • jatkaa teknologianeutraaliin tarjoushuutokauppaan perustuvaa uusiutuvan energian tuotantotukea, kunnes markkinaehtoisia ratkaisuja syntyy riittävästi
  • kiristää rakennusten energiatehokkuusvaatimuksia
  • myöntää jatkoluvat vanhoille ydinvoimaloille ja harkita pienreaktoreiden käyttöönottoa niiden tullessa markkinoille erityisesti lämmöntuotannossa

Ruokaa kestävästi kaikille

Ruoantuotanto muodostaa viidesosan Suomen päästöistä. Sen lisäksi, että sen päästöt on saatava alas, on myös ruokaomavaraisuus turvattava. Ilmastonmuutoksen edetessä voimme olla tilanteessa, jossa muualta maailmasta ei enää voida tuoda tänne ruokaa aiempaan tapaan. Ilmastokestävän ja reilun ruokajärjestelmän rakentamiseksi Suomen tulee…

  • uudistaa ruoan verotusta niin, että ilmastokestävän ruoan verotus pienenee ja paljon päästöjä aiheuttavan kasvaa
  • velvoittaa ruokahävikkiä tuottavat toimijat jakamaan hävikki eteenpäin
  • tukea rahallisesti hiilensidontaa lisäävää toimintaa maatiloilla
  • lisätä ilmastokestävän ruoan osuutta julkisissa hankinnoissa

Hiilinielut ylös

Päästöjen minimoiminen on haastavaa kylmässä pitkien etäisyyksien maassa. Jotta Suomi on hiilinegatiivinen maa 2030-luvulla, täytyy päästöjen pienentämisen lisäksi hiilinieluja kasvattaa merkittävästi. Jotta hiilinielut saadaan kasvuun, Suomen täyty…

  • asettaa metsien hakkuut tieteellisen tiedon pohjalta kestävälle tasolle hiilinielut ja luonnon monimuotoisuus huomioiden
  • pienentää Metsähallituksen tulostavoitetta, jotta se ei ole velvoitettu toteuttamaan ylisuuria hakkuita
  • kehittää järjestelmä, jossa metsänomistajia palkitaan kestävistä metsänhoitomenetelmistä
  • tukea epäonnistuneesti ojitettujen soiden ennallistamista ja päivittää soidensuojeluohjelma
  • luopua turpeen energiakäytöstä viimeistään vuonna 2025

Työelämä ja toimeentulo

Yli 12 prosenttia suomalaisista on köyhiä. Se johtuu poliittisista päätöksistä, joilla pienituloisilta on leikattu samalla, kun suurituloisille on annettu mittavia verohelpotuksia.

Köyhyys ei katso vain työmarkkina-asemaa, sillä työssäkäyvien köyhien määrä on kasvussa ja yrittäjistä lähes yhtä moni on köyhä kuin koko väestöstä.

Epävarmuus kuvastaa entistä useamman kokemusta työelämästä. Pyrkimykset työehtojen romuttamiseen ja ilmastonmuutoksesta johtuvat muutokset työmarkkinoiden rakenteessa lisäävät monen epävarmuutta. Nyt on aika politiikalle, joka varmistaa jokaiselle riittävän toimeentulon ja turvatun arjen kaikissa elämäntilanteissa.

Äänestetään köyhyys historiaan

Jokaiselle ihmiselle kuuluu riittävä toimeentulo, joka mahdollistaa hyvän elämänlaadun. Tällä hetkellä sosiaaliturvajärjestelmämme on kohtuuttoman byrokraattinen ja sosiaaliturvan määrä liian matala. Se ei kykene takaamaan kaikissa tilanteissa edes hyvän elämän perusedellytyksiä. Jotta kaikkien toimeentulo on aidosti taattu, Suomen täytyy…

  • ensin yhdistää perusturvaetuudet yhdeksi elinkustannusindeksiin sidotuksi tueksi ja korottaa sen taso 800 euroon
  • järjestää perustulokokeilu, joka vastaa koko työikäistä väestöä ja todellisuudessa käyttöönotettavaa versiota perustulosta. Tällöin myös esimerkiksi verotusvaikutukset sisältyvät kokeiluun. Se toteutetaan satunnaisotannan lisäksi yhteisövaikutusten arvioinnin vuoksi vähintään yhdellä alueella, jossa kaikki osallistuvat kokeiluun ja jonka piirissä kokeillaan useita erilaisia perustulomallivaihtoehtoja
  • kokeilujen ja perusturvaetuuksien myötä siirtyä perustuloon, jonka taso on minimissään 800 euroa ja jonka lisäksi maksetaan asumistukien ja vammaisetuuksien kaltaisia tarveharkintaisia tukia
  • nostaa lapsilisän yksinhuoltajakorotusta ja lakata huomioimasta lapsilisiä toimeentulotuessa tulona
  • korottaa takuu- ja kansaneläkettä eläkeläisköyhyyden vähentämiseksi
  • lisätä kohtuuhintaista asumista ja pienentää sosiaali- ja terveydenhuollon maksuja, jotka vaikuttavat vahvasti köyhien toimeentuloon
  • uudistaa verotusta niin, että ansio- ja pääomatuloverotaulukot yhdistetään ja progressiota lisätään, jolloin pieni- ja keskituloisten verotus kevenee

Reilut työehdot ovat jokaisen oikeus

Viime aikoina Suomi on pyrkinyt kilpailemaan maailmalla korkean osaamisen sijasta heikoilla palkoilla ja työehdoilla. Samaan aikaan työelämän jakolinjat syvenevät: joidenkin työpanoksesta kilpaillaan, kun toisilla aloilla työelämä käy yhä ahtaammaksi. Reilun työelämän varmistamiseksi Suomen täytyy…

  • jakaa työtä uudelleen lyhentämällä työaikaa joko kuuteen tuntiin päivässä tai neljään päivään viikossa erilaisten kokeilujen avustuksella varmistaen, että muutos ei lisää toimeentulovaikeuksia
  • toteuttaa 6+6+6-mallin mukainen perhevapaauudistus, joka lisää tasa-arvoa ja perheiden valinnanvapautta
  • luoda palkkatasa-arvo-ohjelma, johon sisältyy tasa-arvoperustaisia palkankorotuksia naisenemmistöisille matala-palkka-aloille ja palkka-avoimuuden lisäämistä
  • säätää lakisääteinen minimipalkka ja kriminalisoida alipalkkaus
  • pitää kiinni työehtosopimusten yleissitovuudesta
  • taata kanneoikeus ammattiliitoille, jotta niiden mahdollisuudet puuttua työpaikoilla esiintyviin rikkomuksiin paranevat

Loppu vastentahtoiselle työttömyydelle

Työttömyys koskettaa edelleen suurta ihmisjoukkoa Suomessa, minkä lisäksi vastentahtoinen osa-aikatyö on entistä suurempi ongelma. Viime vuosina politiikassa työ on ollut itseisarvoisessa asemassa, eikä työn sisällölle, mielekkyydelle tai palkalle ole annettu riittävästi merkitystä. Nyt on aika tehdä loppu vastentahtoiselle työttömyydelle, jonka edistämiseksi Suomen täytyy…

  • tehdä työstä subjektiivinen oikeus, jolloin pitkäaikaistyöttömille on tarjottava palkkatuettua työtä, mutta siitä kieltäytymisestä ei koidu sanktioita
  • purkaa sosiaaliturvan karenssit ja muut rangaistukset aktiivimalli mukaanlukien
  • helpottaa työkyvyttömien työttömien pääsyä eläkkeelle
  • siirtää vastuuta työllisyydenhoidosta kunnille (tai maakunnille) ja lisätä työllisyydenhoidon palveluiden resursseja niin, että jokaisella työttömällä on oma työntekijä, jolta saada tarvittaessa apua työnhakuun
  • ottaa käyttöön ennakkopäätösjärjestelmä, joka takaa työttömälle sitovan päätöksen esimerkiksi osa-aikatyön vaikutuksesta sosiaaliturvaan, jotta varmuus tuloista lisääntyy, eikä katkoksia toimeentuloon tule

Tukea itsensätyöllistäjille ja pienyrittäjille

Itsensätyöllistäjien ja pienyrittäjien asema on haastava. He ovat usein työntekijään verrattavassa asemassa, mutta vastuuta on paljon ja esimerkiksi sosiaaliturva on puutteellinen. Itsensätyöllistäjien ja pienyrittäjien aseman kohottamiseksi Suomen täytyy…

  • muuttaa kilpailulainsäädäntöä niin, että itsensätyöllistäjät saavat palkansaajien tapaan kollektiivisen neuvotteluoikeuden
  • tuoda itsensätyöllistäjät työlainsäädännön piiriin niin, että jos henkilö on käytännössä työntekijää vastaavassa asemassa, hänellä on oikeus tehdä työtä työsuhteessa yrittäjien välisen toimeksiantosopimuksen sijasta
  • nostaa arvonlisäverovelvollisen myynnin alaraja ainakin 30 000 euroon saakka
  • luoda palkkatukimalli, jossa pienyrittäjän palkatessa nuoren tai pitkäaikaistyöttömän valtio kattaa määräajan palkan sivukuluja portaittain

Koulutuspolitiikka

Koulutus on ollut suomalaisen yhteiskunnan kulmakivi ja ylpeydenaihe, mutta sen laatua on tietoisesti romutettu viime vuosina kovalla kädellä. Koulutuksesta on leikattu satoja miljoonia samalla, kun koulutuspolitiikan prioriteetti on siirtynyt sivistyksen kasvattamisesta kapeiden putkitutkintojen massasuorittamiseen.

Koulutus vähentää tehokkaasti eriarvoisuutta ja on tärkeässä roolissa myös ilmastonmuutokseen vastaamisessa. Kasvatus- ja koulutuspolun tulee olla eheä ja laadukas varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen.

Varhaiskasvatuksella eväät elämään

Varhaiskasvatus edistää lasten ja perheiden tasa-arvoa ja takaa terveellisen, turvallisen ja virikkeellisen oppimisympäristön kaikille lapsille. Varhaiskasvatuksen mittavia hyötyjä ei tällä hetkellä saada täysimääräisesti käyttöön, koska varhaiskasvatusta vaivaa resurssi- ja arvostuspula. Varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamiseksi ja laadun parantamiseksi Suomen täytyy…

  • palauttaa subjektiivinen oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen niin, että jokaisella lapsella on oikeus riittävään varhaiskasvatukseen vanhempien työmarkkina-asemasta riippumatta
  • kieltää voitontavoittelu varhaiskasvatuksessa samalla tavalla kuin se on kielletty perusopetuksessa
  • pienentää varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja
  • lisätä julkisten varhaiskasvatuspaikkojen määrää etenkin taajama-alueilla
  • korottaa varhaiskasvatuksen henkilöstön palkkoja vastaamaan työn vaativuutta
  • laajentaa velvoittava esiopetus 5-vuotiaisiin
  • siirtyä pitkällä tähtäimellä kokonaan maksuttomaan varhaiskasvatukseen
  • tehdä sukupuolisensitiivisyydestä ja yhdenvertaisuuskasvatuksesta kiinteä osa varhaiskasvatuksen henkilöstön osaamista

Perusopetus koulutusjärjestelmän kulmakivenä

Peruskoulun tarkoitus on taata jokaiselle lapselle tasa-arvoiset lähtökohdat tulevalle opintielle. Tällä hetkellä tämä tavoite ei toteudu, vaan alueelliset erot sekä kuntien sisällä että valtakunnallisesti asettavat lapset eriarvoiseen asemaan. Mikäli haluamme, että suomalainen peruskoulu on tulevaisuudessakin maailman huippuluokkaa ja jokainen lapsi saa riittävät valmiudet tulevaan opiskeluun ja aktiiviseen kansalaisuuteen, Suomen tulee…

  • ottaa käyttöön sitovat opettajamitoitukset, jotta ryhmäkoot pienenevät koko maassa
  • pitää kiinni lähikouluperiaatteesta ja ehkäistä koulushoppailua
  • lisätä voimakkaasti perusopetuksen resursseja ja edesauttaa joustavaa alueellista resursointia, joka mahdollistaa tuen kohdentamisen niille alueille, joilla sille on erityinen tarve
  • panostaa kolmiportaisen tuen toteutumiseen, lisätä erityisluokanopettajien ja erityisopettajien määrää ja mahdollistaa peruskouluopintojen tekeminen joustavasti omassa tahdissa

Toinen aste välietappina matkalla aikuisuuteen

Toinen aste valmistaa opiskelijoita työelämään ja jatko-opintoihin. Suomessa on tällä hetkellä yli 100 000 nuorta pelkän peruskoulun varassa, mikä on haasteellista nykytyöelämässä. Koulutusleikkaukset ovat rapauttaneet erityisesti ammatillista koulutusta. Laadukkaan ja saavutettavan toisen asteen koulutuksen edistämiseksi Suomen tulee…

  • tehdä toisen asteen koulutuksesta maksutonta ja pidentää oppivelvollisuutta toiselle asteelle, jotta kukaan ei jää ilman koulutusta ja jotta toisen asteen koulutus on saavutettavaa koko maassa
  • luopua ylioppilaskokeista, koska ne kannustavat opiskelutyyliin, joka on haitallinen pitkäkestoisen oppimisen kannalta; opiskelijoiden osaaminen on testattu jo kurssien aikana
  • varmistaa ammatillisen koulutuksen lähiopetuksen määrä ja riittävä henkilökohtainen tuki opiskelijoille perusrahoitusta korottamalla
  • vahvistaa opinto-ohjauksen ja opiskelijahuollon resursseja

Korkeakoulutuksella sivistystä ja osaamista

Suomalainen korkeakoulutus on maailman huippua paitsi laadultaan, myös yhdenvertaisuudeltaan. Tieteen, tutkimuksen ja opetuksen laatu on kuitenkin kärsinyt lyhytnäköisistä koulutusleikkauksista, yliopistoindeksin jäädyttämisestä sekä korkeakoulujen perusrahoituksen kiristämisestä. Samaan aikaan opiskelun edellytyksiä on heikennetty: opiskelijan sosiaaliturva ei riitä elämiseen, eikä opintojen suorittamistahti anna mahdollisuutta työntekoon ilman, että opinnot kärsivät siitä. Yhdenvertaisen ja laadukkaan korkeakoulutuksen turvaamiseksi Suomen täytyy…

  • palauttaa yliopistoindeksi
  • parantaa korkeakoulujen perusrahoitusta ja turvata siten laadukas, riippumaton perustutkimus sekä tieteentekijöiden työolot
  • korottaa opiskelijan sosiaaliturva tasolle, jolla se mahdollistaa täysipäiväisen opiskelun ilman lainanottopakkoa ja varmistaa, että opiskelu on mahdollista rahoittaa myös ensimmäisen tutkinnon jälkeen
  • tehdä pääsykokeista pääasiallinen opiskelijavalinnan väylä ja luopua ensikertalaiskiintiöistä
  • siirtää kaikki korkeakoulut julkisoikeuden piiriin korkeakouludemokratian vahvistamiseksi
  • painottaa korkeakoulujen rahoituksessa suoritettujen tutkintojen kokonaismäärää vähemmän, jotta korkeakouluilla ei ole syytä kirittää opiskelijoita ylitiukkoihin opiskeluputkiin
  • nostaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta