Biotaloushöpöhöpö ei ilmastoa pelasta

Eurooppalaisten ympäristöjärjestöjen yhteenliittymän CAN Europen hiljattain julkaiseman raportin mukaan Suomen ilmastopolitiikka on EU-maiden vertailussa yhdeksänneksi kunnianhimoisinta ja edistyksellisintä. Hyvä sijoitus? No ei.

Tosiasiassahan raportin mukaan Suomi on kymmenennellä sijalla, sillä ensimmäistä sijaa ei annettu millekään maalle. Raportin mukaan EU-maiden ilmastopolitiikka ei ole järin hyvää. Toimet eivät ole riittäviä Pariisin ilmastosopimuksen täyttämiseksi. Tilanne on huolestuttava. Ilmastosopimuksessa määriteltiin maapallon keskilämmön nousun ehdottomaksi ylärajaksi kaksi lämpöastetta, mutta jo se nousu johtaa vakaviin haittoihin luonnolle, ihmisille ja tiettyjen alueiden elinkelpoisuudelle.

Suomen osalta raportissa huomataan, että uusiutuvan energian osuus energiantuotannosta on noussut odotettua nopeammin, mutta moitteita siitä tippuu: nousun taustalla on Sipilän hallituksen biotalousinto. Hiilineutraaliutta, eli tilaa, jossa alue tuottaa hiilipäästöjä vain sen verran kuin se voi sitoa, ei voida saavuttaa ilman hiilinieluja, joiden kimppuun hallitus tahtoo biotalouspäissään käydä.

Suomen metsät ovat merkittävä hiilinielu. Puu kasvaessaan sitoo hiilidioksidia – ja kun se poltetaan, hiili vapautuu ilmakehään. Vanhojen metsien hiilinielut ovat suurempia kuin nuorten, eikä kiivastahtinenkaan uuden metsän istuttaminen voi paikata hakkuista johtuvaa aukkoa hiilivarastoissa. On selvää, että Suomen ilmastopolitiikka ei ole pitkällä aikavälillä kestävää.

Biotaloususkovat tahtovat nähdä myös turpeen uusiutuvana energiasamponaan. Siitä huolimatta turpeen käyttö on laskenut nopeasti. Linjan on jatkuttava samana tulevaisuudessakin. Turpeen uusiutumisaika mitataan tuhansissa vuosissa. Niin soiden kuin metsienkin rooli suomalaisen luonnon monimuotoisuudessa on tärkeä. Turpeen energiakäytössä kuitenkin kenties oleellisinta on sen aiheuttamat päästöt: turpeeseen sitoutuneen hiilen määrä on erittäin merkittävä. Suomaan kyky sitoa hiiltä on paljon suurempi kuin muiden ekosysteemien.

Hallituksen biotalouslinja on kestämätön. Keskusta kosiskelee linjallaan ydinalueidensa kannattajia, sillä hallituksen biotalousmalli luo työpaikkoja maaseudulle, mutta todellisia ratkaisuja ilmastonmuutokseen tällä ei löydy. On myös väyliä kestävään biotalouteen, mutta metsien ja soiden tuhoaminen eivät voi olla työkalupakissa.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *